Nuorison suosima uutisvideo? Tutkimus nuorten käsityksistä hyvästä uutisvideosta ja uutisvideoiden katsomisen syistä
MÄKELÄ, HETA (2010)
MÄKELÄ, HETA
2010
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20466
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20466
Tiivistelmä
Nopeat laajakaistayhteydet, kännyköiden videokuvausmahdollisuudet ja kuluttajahintaisten videokameroiden laadun paraneminen ovat tuoneet videokuvan sanomalehtien verkkosivuille 2000-luvulla. Perinteiset lehtitalot kuitenkin kuluttavat videoiden tekoon vain minimaalisen osan niistä resursseista, joilla tv-yhtiöt tekevät uutisia. Koska resurssit videoiden tekoon ovat pienet ja kokemusta tekemisestä ei juuri ole, lehtitalojen verkkosivujen videotarjonta on monenkirjavaa ja paikoin hyvin amatöörimäistä. Lehtitalot arvioivat, että videoita katsovat nimenomaan nuoret. Tutkielmani tavoitteena oli kartoittaa hyvän verkkovideon ominaispiirteitä ja kerrontaa erityisesti nuorten näkökulmasta. Tutkimukseni taustaksi olen käsitellyt verkon ominaispiirteitä, uutisvideoista kirjoitettuja tekstejä sekä nuorten uutistenkulutusta länsimaissa. Tutkimukseni juuret ovat sekä käytettävyystutkimuksessa että median vastaanottotutkimuksessa.
Tutkimukseni koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä osasta. Ensimmäisessä osassa tein kolme erityyppistä uutisvideota verkkoon. Videoiden tekemisessä yritin hyödyntää niin verkon ominaispiirteitä kuin niitä ohjeita ja neuvoja, joita uutisvideon tekemisestä on kirjoitettu. Videot oli tehty samasta aiheesta, mutta ne olivat muodollisesti hyvin erilaisia. Ensimmäinen video edusti kännykkäkameralla kuvattua leikkaamatonta tekotapaa. Toinen video oli muodoltaan perinteinen tv:n uutisinsertti. Kolmannen videon tavoitteena oli hyödyntää ilmaisussaan verkonomaisuutta. Tutkielmani toisessa osassa teemahaastattelin ryhmissä 19 lukiolaista. Haastattelujen aikana katsoimme tekemäni videot esimerkkeinä uutisvideoista verkossa. Tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppiset uutisvideot nuoria verkossa kiinnostavat. Olin myös kiinnostunut siitä, millaisia syitä nuorilla on katsoa uutisvideoita.
Tutkimustulokseni kyseenalaistivat lehtitalojen arviot siitä, että nimenomaan nuoret katsoisivat uutisvideoita verkosta. Nuoret eivät ole ottaneet uutisvideoita omakseen, vaan lukevat ennemmin uutisensa. Muita syitä uutisvideoiden katsomatta jättämiseen ovat vaikeus löytää videoita ja niiden katsomisesta saadut negatiiviset kokemukset esimerkiksi toimivuuden suhteen. Lisäksi nuorilla on omasta mielestään mielekkäämpääkin tekemistä kuin uutisvideon katselu. Videoita katsellaan silloin, kuin mielenkiintoiseen aiheeseen sattumanvaraisesti verkossa ”törmätään”. Myös kavereiden suositus on painava syy käydä katsomassa tietty uutisvideo. Erityisen kiinnostuneita nuoret olivat uutisvideoista suurten uutistapahtumien yhteydessä.
Uutisvideon kerronnan ja muodon suhteen nuoret ovat vapaamielisempiä kuin esimerkiksi tv-uutisten suhteen. Nuoret kaipasivat uutisvideoilta ennen kaikkea heidät huomioonottavaa näkökulmaa kiinnostavaan sisältöön, jonka visuaalinen toteutus ei ole tylsä. Interaktiivisuuteen uutisvideoissa nuoret suhtautuivat ristiriitaisesti. He pitivät siitä, että saivat itse osallistua videon kulkuun, mutta interaktiivisuuden keskittymistä vaativa luonne saattoi myös aiheuttaa turhautumista ja katselun lopettamisen. Tutkimuksen perusteella suosittelen erityyppisiä uutisvideokokeiluja, jotka herättävät niin aiheensa kuin toteutuksensa puolesta nuorten mielenkiinnon. Videoiden tekemisen lisäksi tärkeää on tuoda videot nuorten tietoisuuteen, esimerkiksi sosiaalisen median kautta
Tutkimukseni koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä osasta. Ensimmäisessä osassa tein kolme erityyppistä uutisvideota verkkoon. Videoiden tekemisessä yritin hyödyntää niin verkon ominaispiirteitä kuin niitä ohjeita ja neuvoja, joita uutisvideon tekemisestä on kirjoitettu. Videot oli tehty samasta aiheesta, mutta ne olivat muodollisesti hyvin erilaisia. Ensimmäinen video edusti kännykkäkameralla kuvattua leikkaamatonta tekotapaa. Toinen video oli muodoltaan perinteinen tv:n uutisinsertti. Kolmannen videon tavoitteena oli hyödyntää ilmaisussaan verkonomaisuutta. Tutkielmani toisessa osassa teemahaastattelin ryhmissä 19 lukiolaista. Haastattelujen aikana katsoimme tekemäni videot esimerkkeinä uutisvideoista verkossa. Tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppiset uutisvideot nuoria verkossa kiinnostavat. Olin myös kiinnostunut siitä, millaisia syitä nuorilla on katsoa uutisvideoita.
Tutkimustulokseni kyseenalaistivat lehtitalojen arviot siitä, että nimenomaan nuoret katsoisivat uutisvideoita verkosta. Nuoret eivät ole ottaneet uutisvideoita omakseen, vaan lukevat ennemmin uutisensa. Muita syitä uutisvideoiden katsomatta jättämiseen ovat vaikeus löytää videoita ja niiden katsomisesta saadut negatiiviset kokemukset esimerkiksi toimivuuden suhteen. Lisäksi nuorilla on omasta mielestään mielekkäämpääkin tekemistä kuin uutisvideon katselu. Videoita katsellaan silloin, kuin mielenkiintoiseen aiheeseen sattumanvaraisesti verkossa ”törmätään”. Myös kavereiden suositus on painava syy käydä katsomassa tietty uutisvideo. Erityisen kiinnostuneita nuoret olivat uutisvideoista suurten uutistapahtumien yhteydessä.
Uutisvideon kerronnan ja muodon suhteen nuoret ovat vapaamielisempiä kuin esimerkiksi tv-uutisten suhteen. Nuoret kaipasivat uutisvideoilta ennen kaikkea heidät huomioonottavaa näkökulmaa kiinnostavaan sisältöön, jonka visuaalinen toteutus ei ole tylsä. Interaktiivisuuteen uutisvideoissa nuoret suhtautuivat ristiriitaisesti. He pitivät siitä, että saivat itse osallistua videon kulkuun, mutta interaktiivisuuden keskittymistä vaativa luonne saattoi myös aiheuttaa turhautumista ja katselun lopettamisen. Tutkimuksen perusteella suosittelen erityyppisiä uutisvideokokeiluja, jotka herättävät niin aiheensa kuin toteutuksensa puolesta nuorten mielenkiinnon. Videoiden tekemisen lisäksi tärkeää on tuoda videot nuorten tietoisuuteen, esimerkiksi sosiaalisen median kautta