Tutkielma julkisen sektorin erityisluonteen vaikutuksesta skenaariotyöskentelyyn

Abstract

Tutkielma käsittelee skenaariotyöskentelyn erityispiirteitä julkisessa kontekstissa. Työn tarkoituksena on kuvata julkisen toimintaympäristön erityisluonne strategiatyön ja strategisen ajattelun kannalta, kuvata kriittisesti metodiselta orientaatioltaan heuristisen skenaariotyöskentelyn lähtökohdat, tavoitteet ja prosessi ja mahdollisuudet strategisen suunnittelun menetelmänä sekä analysoida miten julkinen konteksti vaikuttaa skenaariotyön lähtökohtiin, tavoitteisiin ja prosessiin.

Julkinen konteksti tarkoittaa strategiatyön kannalta ympäristöä tai olosuhdetta, jossa julkisen sektorin erityisluonne vaikuttaa merkittävästi. Varsinaisten julkisten organisaatioiden lisäksi julkiset piirteet vaikuttavat moniin muihin organisaatioihin vaihtelevalla voimakkuudella. Tässä mielessä julkisen ja yksityisen sektorin rajat ovat epäselvät. Yritysympäristöön orientoitunut strategia-ajattelu ja strategiatyön menetelmät eivät ole välttämättä sellaisenaan soveltuvia käytettäväksi julkisessa kontekstissa tapahtuvassa strategiatyössä. Liiketaloustieteellisen strategia-ajattelun suoraa soveltuvuutta julkiskontekstissa heikentäviä tekijöitä ovat kilpailuelementin puute tai erilainen luonne, arvojen ja tavoitteiden ongelmat ja päätöksenteon ja toiminnan verkostomainen luonne julkisessa toimintaympäristössä.

Skenaariotyöskentely on viime vuosina saanut lisääntyvää tieteellistä huomiota ja myös sovellukset ovat lisääntyneet ja menetelmä on vakiintunut yhdeksi keskeisistä strategiatyön menetelmistä niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa. Skenaarioita käsittelevässä kirjallisuudessa skenaariotyöskentelyn erilaisiin käyttöympäristöihin ei kiinnitetä juuri huomiota, vaikka eri organisaatioiden lähtökohdat poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yksi keskeinen erityiskäyttöympäristö skenaariotyöskentelylle on julkinen toimintaympäristö. Siihen kohdistuva tutkimus on erittäin vähäistä.

Julkisten piirteiden erityisluonteen vaikutuksen ollessa merkittävää skenaariotyössä tulee mahdolliseksi endogeenisten ajureiden näkökulman ottaminen lähtökohdaksi, arvot ja intressit nousevat merkittäväksi huomioonotettavaksi asiaksi, päätöksenteon ja toiminnan verkostomainen luonne tekee tavoitteenasetannan ja fokusoimisen ongelmallisemmaksi ja asettaa omat vaatimuksensa hankkeen toteutukselle ja työskentelytavoille ja skenaariotarkastelujen spesifisyys alenee. Julkinen skenaariohanke voi palvella päätöksenteon tukemisen ja strategian muotoilun lisäksi strategiatyön ulkopuolisia tarkoituksia, esimerkiksi propaganda- ja legitimaatiotarkoituksia, ja se voi saada normaalina pidettävän strategisen muodon ohella visionäärisen, mobilisoivan tai kommunikatiivisen muodon. Julkisen skenaariohankkeen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen asiakkaan täsmälliseen määrittämiseen, toimivalta- ja resurssikysymyksiin, hankkeen tavoitteiden määrittämiseen ja tulosten hyödyntämisen suunnitteluun ja skenaarioiden kytkemiseen muuhun strategiatyöhön ja päätöksentekoon.

Asiasanat: skenaariot, ennakointi, strategia, suunnittelu, strateginen suunnittelu,julkinen sektori, julkinen hallinto