Paras -linjausten perusta päätöksenteon hetkellä
TERÄ, TAIJA (2010)
2010
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20439
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20439
Tiivistelmä
Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu ryhmissä. Kunnanvaltuustojen päätösasioiden käsittelyn rytmi ja muoto perustuvat valtuustoryhmäjaotteluun. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras -hankkeen päätöslinjaukset syntyvät valtuustoryhmäkäsittelyn pohjalta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ja millainen informaatio ratkaisevat, kun kuntapäättäjä muodostaa perustan kannalleen ratkaisevassa käsittelyssä, ehkä äänestyksessä, kuntansa linjauksista palveluja ja kuntarakenteita koskevissa kysymyksissä. Tutkimushypoteettisena lähtökohtana on olettamus, että valtuustoryhmien jäsenten päätösratkaisuihin vaikuttavat tiedollisten ja virallisten aineistojen lisäksi myös eitiedolliset ja epäviralliset aineistot sekä mahdolliset muut motiivit. Kyselytutkimuksen avulla selvitetään, miten erilaisia aineistoja käsitellään valtuustoryhmissä ja muodostuuko ryhmäkäsittelyssä ei-tiedollista aineistoa.
Tutkimuksessa kuvataan päätöksentekoprosessia sekä poliittiselle päätöksenteolle olennaista ryhmäkäyttäytymistä.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksella kahden kunnan valtuustoryhmille, joihin kuuluivat valtuutetut, varavaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet. Kyselyn tuomat päätulokset koskivat erilaisten aineistojen merkitystä päätöksen teolle sekä ryhmädynamiikan vaikutusta valtuustoryhmässä tapahtuvaan päätöksentekoon. Paras -prosessin mukanaan tuomalla virallisella, ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien tuottamalla aineistolla, näyttää olleen vain pieni merkitys päättäjien mielipiteisiin. Valtuustoryhmien jäsenet olivat tehneet kuntaliitosta koskevat linjauksensa jo aiemmin, osin puitelain sallimien poikkeamien puitteissa. Ryhmädynaamiset ilmiöt vaikuttavat ryhmissä tapahtuvaan päätöksentekoon.
Avainsanat: valtuustoryhmä, päätöksenteko, ryhmädynamiikka, ei-tiedollinen aineisto, tiedollinen aineisto
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ja millainen informaatio ratkaisevat, kun kuntapäättäjä muodostaa perustan kannalleen ratkaisevassa käsittelyssä, ehkä äänestyksessä, kuntansa linjauksista palveluja ja kuntarakenteita koskevissa kysymyksissä. Tutkimushypoteettisena lähtökohtana on olettamus, että valtuustoryhmien jäsenten päätösratkaisuihin vaikuttavat tiedollisten ja virallisten aineistojen lisäksi myös eitiedolliset ja epäviralliset aineistot sekä mahdolliset muut motiivit. Kyselytutkimuksen avulla selvitetään, miten erilaisia aineistoja käsitellään valtuustoryhmissä ja muodostuuko ryhmäkäsittelyssä ei-tiedollista aineistoa.
Tutkimuksessa kuvataan päätöksentekoprosessia sekä poliittiselle päätöksenteolle olennaista ryhmäkäyttäytymistä.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksella kahden kunnan valtuustoryhmille, joihin kuuluivat valtuutetut, varavaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet. Kyselyn tuomat päätulokset koskivat erilaisten aineistojen merkitystä päätöksen teolle sekä ryhmädynamiikan vaikutusta valtuustoryhmässä tapahtuvaan päätöksentekoon. Paras -prosessin mukanaan tuomalla virallisella, ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien tuottamalla aineistolla, näyttää olleen vain pieni merkitys päättäjien mielipiteisiin. Valtuustoryhmien jäsenet olivat tehneet kuntaliitosta koskevat linjauksensa jo aiemmin, osin puitelain sallimien poikkeamien puitteissa. Ryhmädynaamiset ilmiöt vaikuttavat ryhmissä tapahtuvaan päätöksentekoon.
Avainsanat: valtuustoryhmä, päätöksenteko, ryhmädynamiikka, ei-tiedollinen aineisto, tiedollinen aineisto