"Mää leikin. Leikki on lasten työtä." Lapsen käsityksiä työstä ja erityisesti päiväkotityöstä
NEVALAINEN, MARI (2010)
2010
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20437
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20437
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä 4-5-vuotiailla päiväkotilapsilla on työstä, työstä yleensä, vanhempiensa työstä, omasta työstään sekä varsinkin päiväkotityöstä. Lapsen on miltei mahdotonta olla kohtaamatta työtä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Lapsi näkee ympärillään työtä tai sen puutetta. Lapsi on itse työn kohteena päiväkodeissa ja harjoittelee työntekoa leikissään. Aikuisten työ tai toisaalta työttömyys kehystääkin monella tavalla lapsen elämää.
Tutkimus sijoittuu osaksi modernin lapsitutkimuksen aluetta, joka pyrkii ymmärtämään lapsuutta osana aikakauttaan ja kulttuuriaan. Se korostaa lapsuuden tutkimista yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Siinä lapset nähdään aktiivisina oman elämänsä rakentajina ja toimijoina, jolloin korostetaan myös sitä, että lasten elämästä ja kokemuksista on tärkeä saada tietoa heiltä itseltään. Tutkimuksessa käytettiin tiedonhankintamenetelmänä fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 14 4-5-vuotiasta päiväkotilasta heidän omassa päiväkodissaan. Haastattelujen lisäksi aineistona käytettiin 12 lapsen piirustuksia päiväkotityöstä. Aineiston analyysi kohdistui niihin merkityksiin, joita haastateltavat antoivat tutkittavista ilmiöistä. Merkityssisällöistä muodostettiin alatason kategorioita, joita yhdistettiin kuvauskategorioiksi.
Tutkimustulosten perusteella päiväkotilasten käsityksissä työ oli aikuisten maailmaan kuuluva ilmiö, jota tehdään joko rahan, viihteen tai aikuisten maailmaan kuuluvien yleisten velvollisuuksien vuoksi. Lasten käsitysten mukaan heidän vanhempiensa tekemä ansiotyö sekä kotityöt voivat vaikuttaa heidän elämäänsä joko aikataulujen tai tunteiden kautta. Äidit ja isät tekivät lasten käsitysten mukaan erilaisia töitä. Lapset itse osallistuivat omien käsitystensä perusteella sekä kotona että päiväkodissa siivoamiseen sekä muihin pieniin askareisiin joko vapaaehtoisesti tai muiden määräyksestä. Lasten omia töitä olivat myös tietokoneella pelaaminen sekä erilaiset pöytätason tehtävät leikin ohella. Leikki sai lasten käsityksissä monitahoisen merkityksen. Toisaalta lapset eivät tee töitä, sillä heidän aikansa menee leikkiessä, mutta toisaalta lapset mieltävät leikin työkseen. Päiväkotityöhön kuului lasten käsitysten mukaan hoitaminen sekä huolen- ja kurinpito. Päiväkodin työntekijät olivat lasten käsityksissä joko aktiivisia tekijöitä lasten maailmassa, täysin ulkopuolisia tai ulkopuolisia, mutta päiväkodissa lasta varten. Yksi käsitys oli se, että päiväkotityö on työtä siinä missä muutkin työt.
Asiasanat:työ, työkasvatus, leikki, perhe, päiväkoti, fenomenografia
Tutkimus sijoittuu osaksi modernin lapsitutkimuksen aluetta, joka pyrkii ymmärtämään lapsuutta osana aikakauttaan ja kulttuuriaan. Se korostaa lapsuuden tutkimista yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Siinä lapset nähdään aktiivisina oman elämänsä rakentajina ja toimijoina, jolloin korostetaan myös sitä, että lasten elämästä ja kokemuksista on tärkeä saada tietoa heiltä itseltään. Tutkimuksessa käytettiin tiedonhankintamenetelmänä fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 14 4-5-vuotiasta päiväkotilasta heidän omassa päiväkodissaan. Haastattelujen lisäksi aineistona käytettiin 12 lapsen piirustuksia päiväkotityöstä. Aineiston analyysi kohdistui niihin merkityksiin, joita haastateltavat antoivat tutkittavista ilmiöistä. Merkityssisällöistä muodostettiin alatason kategorioita, joita yhdistettiin kuvauskategorioiksi.
Tutkimustulosten perusteella päiväkotilasten käsityksissä työ oli aikuisten maailmaan kuuluva ilmiö, jota tehdään joko rahan, viihteen tai aikuisten maailmaan kuuluvien yleisten velvollisuuksien vuoksi. Lasten käsitysten mukaan heidän vanhempiensa tekemä ansiotyö sekä kotityöt voivat vaikuttaa heidän elämäänsä joko aikataulujen tai tunteiden kautta. Äidit ja isät tekivät lasten käsitysten mukaan erilaisia töitä. Lapset itse osallistuivat omien käsitystensä perusteella sekä kotona että päiväkodissa siivoamiseen sekä muihin pieniin askareisiin joko vapaaehtoisesti tai muiden määräyksestä. Lasten omia töitä olivat myös tietokoneella pelaaminen sekä erilaiset pöytätason tehtävät leikin ohella. Leikki sai lasten käsityksissä monitahoisen merkityksen. Toisaalta lapset eivät tee töitä, sillä heidän aikansa menee leikkiessä, mutta toisaalta lapset mieltävät leikin työkseen. Päiväkotityöhön kuului lasten käsitysten mukaan hoitaminen sekä huolen- ja kurinpito. Päiväkodin työntekijät olivat lasten käsityksissä joko aktiivisia tekijöitä lasten maailmassa, täysin ulkopuolisia tai ulkopuolisia, mutta päiväkodissa lasta varten. Yksi käsitys oli se, että päiväkotityö on työtä siinä missä muutkin työt.
Asiasanat:työ, työkasvatus, leikki, perhe, päiväkoti, fenomenografia