Mediakasvatus osana alakoulun musiikkikasvatusta
HEINONEN, SANNA (2010)
HEINONEN, SANNA
2010
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20411
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20411
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten alakoulun musiikinopettajat näkevät mediakasvatuksen roolin musiikkikasvatuksessa yleisesti sekä omassa musiikkikasvatustyössään. Tutkimuksen erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, toteuttavatko opettajat musiikkikasvatustyössään mediakasvatuksellisia sisältöjä ja mitä nämä sisällöt ovat. Tutkimuksen kohteena olivat myös musiikillisen mediakasvatuksen tärkeys ja ajankohtaisuus, opetussuunnitelman merkitys, ilmiön mahdolliset opetukselliset tavoitteet ja sisällöt, mediakasvatuksellinen yhteistyö ja opetuksen resurssit, opettajien mediakompetenssi sekä musiikillisen mediakasvatuksen tulevaisuudennäkymät.
Tutkimus on tutkimusaluetta kuvaileva kvantitatiivinen survey-tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä toimi kysely. Kysely suoritettiin sähköisen lomakkeen avulla keväällä 2009. Vastauspyyntö lähetettiin sähköpostin välityksellä 180:lle musiikkia opettavalle tai siitä kiinnostuneelle alakoulun opettajalle. Kyselyyn vastasi lopulta 71 henkilöä. Aineisto käsiteltiin pääosin kvantitatiivisin menetelmin. Avointen kysymysten tuottamaa aineistoa käsiteltiin sisällön analyysin sekä kvantifioinnin avulla.
Tässä tutkimuksessa musiikillinen mediakasvatus nähtiin positiivisena ilmiönä ja sen tärkeys tunnustettiin. Toisaalta ilmiö koettiin myös vieraana ja se herätti vastaajissa epävarmuutta. Monet opettajat kokivat musiikillista mediakasvatusta koskevat tietonsa ja taitonsa heikoiksi. Tutkimuksen mukaan alan koulutus onkin heikoissa kantimissa. Mediakasvatusta toteuttavat opettajat olivat asiastaan innostuneita; he suhtautuivat ilmiöön positiivisesti ja olivat hankkineet vapaaehtoisesti alan lisäkoulutusta. Tämä loi kokemuksen hyvästä mediakompetenssista, mikä näkyi opetustyössä rohkeutena toteuttaa monipuolista alan opetusta. Tutkimukseen osallistuneet kokivat tärkeiksi mediatuotteiden sisältöosaamiseen sekä vastaanottoon liittyneet tavoitteet ja sisällöt. Tutkimuksen mukaan työyhteisöissä on valmiiksi olemassa yhteistyömuotoja, joita voitaisiin hyödyntää myös mediakasvatuksen kohdalla. Tulevaisuudessa musiikillisen mediakasvatuksen opetustyötä hyödyttäisivät panostukset alan koulutukseen ja oppimateriaaleihin. Opetussuunnitelman merkitys käytännön opetustyön arjessa oli tämän tutkimuksen mukaan vähäinen.
Tutkimustuloksistani noussut keskeisin viesti on, että musiikki voisi pienin panostuksin olla osa laadukasta mediakasvatusta. Kyse olisi lähinnä musiikkia opettavien opettajien havahduttamisesta ilmiön olemassaololle sekä tärkeydelle. Samalla lasten vapaa-ajan musiikillinen maailma sekä koulun musiikinopetus voisivat kohdata ja luoda entistä hedelmällisemmän pohjan lasten- ja nuorten musiikkikulttuurille.
Asiasanat:Musiikkikasvatus, mediakasvatus, luokanopettaja, opetussuunnitelma, mediakompetenssi, yhteistyö, resurssi
Tutkimus on tutkimusaluetta kuvaileva kvantitatiivinen survey-tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä toimi kysely. Kysely suoritettiin sähköisen lomakkeen avulla keväällä 2009. Vastauspyyntö lähetettiin sähköpostin välityksellä 180:lle musiikkia opettavalle tai siitä kiinnostuneelle alakoulun opettajalle. Kyselyyn vastasi lopulta 71 henkilöä. Aineisto käsiteltiin pääosin kvantitatiivisin menetelmin. Avointen kysymysten tuottamaa aineistoa käsiteltiin sisällön analyysin sekä kvantifioinnin avulla.
Tässä tutkimuksessa musiikillinen mediakasvatus nähtiin positiivisena ilmiönä ja sen tärkeys tunnustettiin. Toisaalta ilmiö koettiin myös vieraana ja se herätti vastaajissa epävarmuutta. Monet opettajat kokivat musiikillista mediakasvatusta koskevat tietonsa ja taitonsa heikoiksi. Tutkimuksen mukaan alan koulutus onkin heikoissa kantimissa. Mediakasvatusta toteuttavat opettajat olivat asiastaan innostuneita; he suhtautuivat ilmiöön positiivisesti ja olivat hankkineet vapaaehtoisesti alan lisäkoulutusta. Tämä loi kokemuksen hyvästä mediakompetenssista, mikä näkyi opetustyössä rohkeutena toteuttaa monipuolista alan opetusta. Tutkimukseen osallistuneet kokivat tärkeiksi mediatuotteiden sisältöosaamiseen sekä vastaanottoon liittyneet tavoitteet ja sisällöt. Tutkimuksen mukaan työyhteisöissä on valmiiksi olemassa yhteistyömuotoja, joita voitaisiin hyödyntää myös mediakasvatuksen kohdalla. Tulevaisuudessa musiikillisen mediakasvatuksen opetustyötä hyödyttäisivät panostukset alan koulutukseen ja oppimateriaaleihin. Opetussuunnitelman merkitys käytännön opetustyön arjessa oli tämän tutkimuksen mukaan vähäinen.
Tutkimustuloksistani noussut keskeisin viesti on, että musiikki voisi pienin panostuksin olla osa laadukasta mediakasvatusta. Kyse olisi lähinnä musiikkia opettavien opettajien havahduttamisesta ilmiön olemassaololle sekä tärkeydelle. Samalla lasten vapaa-ajan musiikillinen maailma sekä koulun musiikinopetus voisivat kohdata ja luoda entistä hedelmällisemmän pohjan lasten- ja nuorten musiikkikulttuurille.
Asiasanat:Musiikkikasvatus, mediakasvatus, luokanopettaja, opetussuunnitelma, mediakompetenssi, yhteistyö, resurssi