Pienhiukkasaineiston analysointi yleistetyillä additiivisilla malleilla
ASMALA, ANNE-MARI (2010)
ASMALA, ANNE-MARI
2010
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20399
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20399
Tiivistelmä
Ilman epäpuhtaudet ja pienhiukkaset ovat maailmanlaajuinen ympäristöterveysongelma. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat melko alhaisia, mutta herkkyys niille vaihtelee yksilöittäin ja jo hyvin pienillä pitoisuuksilla näyttäisi olevan vaikutusta terveyteen.
Tutkielman tavoitteena on esitellä yleistettyjä additiivisia malleja sekä soveltaa niitä pienhiukkasaineistoon. Aineisto on Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön keräämää pienhiukkasaineisto, joka ulottuu vuoden 2006 alusta vuoden 2008 heinäkuulle. Yleistetyillä additiivisilla malleilla mallinnetaan pienhiukkasten vaikutusta tamperelaisten terveyteen. Vasteena käytetään tehtyjä hengityselin- ja sydändiagnooseja sekä kuolemien lukumäärää. Vasteen jakaumaoletuksena on Poissonin jakauma ja linkkifunktiona vasteen ja selittävien termien välillä käytetään log-linkkiä. Osaan muuttujista käytetään tasoittavaa funktiota. Pienhiukkasten sekä muiden hiukkasmuuttujien vaikutusta diagnoosien määrään tutkitaan erilaisilla summaviiveillä, jotka ottavat huomioon mahdollisen useamman päivän kestäneen ilmansaasteiden pitoisuuden nousun vaikutuksen terveyskäynteihin. Mallia kehitetään edelleen tutkimalla muuttujien välisiä interaktioita eli yhdysvaikutuksia ja niiden vaikutusta vasteeseen.
Pienhiukkasten ja hengityselinoireiden sekä sydänoireiden välillä havaitaan selvä yhteys. Hiukkaspitoisuuden ilmassa kasvaessa tehtyjen diagnoosien määrä kasvaa. Vaikutukset näkyvät yleensä yhdestä kolmeen päivän summaviiveellä. Lukumääräpitoisuusmuuttujat antavat selitysasteen ja merkitsevyyksien mielessä parempia tuloksia kuin eri tavalla mitatut massapitoisuusmuuttujat, varsinkin hengityselinoireiden tapauksessa. Lukumäärä- ja massapitoisuusmuuttujien tai typen oksidien välillä ei havaita interaktiota. Eri hiukkasmuuttujien samanaikaisten pitoisuuksien välillä ei ole yhdysvaikutusta, joka olisi enemmän kuin muuttujien erillisten vaikutusten summa. Sen sijaan taustamuuttujien, varsinkin ajoneuvojen lukumäärän, ajan, lämpötilan sekä lämpötila eron välillä on interaktiota.
Tutkielman tavoitteena on esitellä yleistettyjä additiivisia malleja sekä soveltaa niitä pienhiukkasaineistoon. Aineisto on Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön keräämää pienhiukkasaineisto, joka ulottuu vuoden 2006 alusta vuoden 2008 heinäkuulle. Yleistetyillä additiivisilla malleilla mallinnetaan pienhiukkasten vaikutusta tamperelaisten terveyteen. Vasteena käytetään tehtyjä hengityselin- ja sydändiagnooseja sekä kuolemien lukumäärää. Vasteen jakaumaoletuksena on Poissonin jakauma ja linkkifunktiona vasteen ja selittävien termien välillä käytetään log-linkkiä. Osaan muuttujista käytetään tasoittavaa funktiota. Pienhiukkasten sekä muiden hiukkasmuuttujien vaikutusta diagnoosien määrään tutkitaan erilaisilla summaviiveillä, jotka ottavat huomioon mahdollisen useamman päivän kestäneen ilmansaasteiden pitoisuuden nousun vaikutuksen terveyskäynteihin. Mallia kehitetään edelleen tutkimalla muuttujien välisiä interaktioita eli yhdysvaikutuksia ja niiden vaikutusta vasteeseen.
Pienhiukkasten ja hengityselinoireiden sekä sydänoireiden välillä havaitaan selvä yhteys. Hiukkaspitoisuuden ilmassa kasvaessa tehtyjen diagnoosien määrä kasvaa. Vaikutukset näkyvät yleensä yhdestä kolmeen päivän summaviiveellä. Lukumääräpitoisuusmuuttujat antavat selitysasteen ja merkitsevyyksien mielessä parempia tuloksia kuin eri tavalla mitatut massapitoisuusmuuttujat, varsinkin hengityselinoireiden tapauksessa. Lukumäärä- ja massapitoisuusmuuttujien tai typen oksidien välillä ei havaita interaktiota. Eri hiukkasmuuttujien samanaikaisten pitoisuuksien välillä ei ole yhdysvaikutusta, joka olisi enemmän kuin muuttujien erillisten vaikutusten summa. Sen sijaan taustamuuttujien, varsinkin ajoneuvojen lukumäärän, ajan, lämpötilan sekä lämpötila eron välillä on interaktiota.