Pitkäaikaistyöttömien ohjautuminen Kelan kuntoutukseen - työntekijöiden näkemyksiä ja odotuksia

Abstract

Kuntoutukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia tulevaisuudessa. Julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi työelämässä tulisi jaksaa entistä pitempään, joten työkykyä ylläpitäville kuntoutustoimenpiteille on suuri tarve. Riittävän työvoiman saanti edellyttää kaikkien työikäisten osallistumista työelämään, ja kuntoutuspalveluiden kehittämiseltä tämä vaatii työelämän muuttuneiden vaatimusten huomioonottamista. Työelämän ehtojen ja osaamisvaatimusten koveneminen on erityisen vaikea kysymys pitkäaikaistyöttömien henkilöiden osalta. Heidän kuntoutustarpeensa ovat hyvin monenlaisia ja kuntoutuksen avulla pitäisi pystyä tukemaan niin fyysistä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta kuin työelämässä tarvittavien taitojen kehittämistäkin. Haasteita näiden kuntoutustarpeiden selvittämiselle ja tyydyttämiselle luo Suomen monelle hallinnonalalle ulottuva kuntoutusjärjestelmä, jossa erilaiset organisaatiokulttuurit ja kuntoutuskäytännöt kohtaavat. Epäselvyydet vastuunjaossa vaikeuttavat usein käytännön asiakastyötä, vaikka asiakkaan asemaa on pyritty parantamaan organisaatioiden yhteistyövelvoitetta korostavan kuntoutuksen asiakasyhteistyölain kautta.

Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kuntoutusmahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa pitkäaikaistyöttömät henkilöt ohjautuvat Kelan kuntoutukseen, ja millainen Kelan merkitys tämän ryhmän kuntoutuksessa on. Lisäksi kuvataan Kelaan kohdistuvia odotuksia pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa. Kyseessä on kvalitatiivinen, sisällönanalyysiä hyväksi käyttäen tehty tutkimus, jonka aineisto muodostuu kahdestatoista teemahaastattelusta. Tarkasteltavina ovat terveydenhuollon, sosiaalitoimen, työhallinnon ja Kelan työntekijöiden näkemykset ja kokemukset pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksista Kelassa.

Tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömiä ohjataan Kelan kuntoutukseen useilla erilaisilla perusteilla. Lähtökohtana ovat usein henkilön terveydelliset rajoitteet, mutta Kela nähdään myös paikkana, johon pitkäaikaistyötön lähetetään selvittämään mahdollisuuksiaan. Lisäksi perusteena käytetään Kelan palvelutarjontaa ja asiakkaan hyötymistä kuntoutuksesta. Kelan merkitys pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa vaihtelee ja Kelan merkityksen toivottaisiin kasvavan. Osa haastateltavista arvioi Kelan kuntoutustehtävien säilyvän samanlaisina tulevaisuudessa, mutta toisaalta Kelan odotetaan kehittävän yksilöllisiä, työttömyyden mukanaan tuomat asiat huomioonottavia kuntoutusmuotoja. Kuntoutuksen tulisi kytkeytyä asiakkaan arkielämään ja sitä tulisi järjestää mahdollisimman lähellä. Työntekijöiden näkökulmasta näyttää, että Kelan tulisi myös määritellä omat vastuualueensa ja kuntoutuskriteerinsä yksiselitteisemmin, parantaa tiedotusta sekä kiinnittää huomiota kuntoutusprosessien sujuvuuteen. Keskeisinä tulevaisuuden tehtäväalueina työntekijät näkevät lisäksi sidosryhmien kouluttamisen ja kuntoutustoiminnan koordinoimisen.

Asiasanat:kuntoutus, pitkäaikaistyöttömyys, Kela