Taloudellinen rationaliteetti ja julkinen intressi kunnallisessa liiketoiminnassa;Tutkimus kunnallisen liiketoiminnan liiketaloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kannattavuudesta
PAANANEN, JARMO (2010)
2010
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20378
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20378
Tiivistelmä
Suomalainen kunnallishallinto on muuttumassa byrokraattisesta hallintojärjestelmästä kohti itseohjautuvia toimintayksiköitä ja yli rajojensa yhteistyötä tekeviä kuntakonserneja. Muutoksen myötä kunnan toimintoja entistä useammin organisoidaan liikelaitoksiksi ja eriytetään omiksi osakeyhtiöikseen. Liiketoiminnan toimintamalleja otetaan käyttöön myös pääosin verovaroin rahoitetun toiminnan puolella, kuten sosiaali- ja terveystoimessa.
Tutkimus pyrkii valottamaan kunnallisen liiketoiminnan asemaa suhteessa kunnan perinteiseen viranomaistoimintaan sekä toisaalta puhtaasti yksityiseen, voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan nähden. Tavoitteena on nivoa asian tiimoilta käyty teoreettinen keskustelu yhteen kunnallishallinnon johtamisessa tapahtuvan muutoksen kanssa.
Varsinkin kansainvälisessä tutkimuksessa kunnallisen liiketoiminnan kritiikki kohdistuu usein toiminnan tehottomuuteen. Oletuksena on, että suojatuilla monopolimarkkinoilla toimiva organisaatio pöhöttyy ja että ammattijohtajien sijasta päätösvaltaa käyttävät poliitikot. Sen sijaan joskus unohdetaan, että kunnalliseen liiketoimintaa liittyy usein joitain tehokkuutta rajoittavia tekijöitä. Toimiminen monopoliasemassa asettaa haasteita liiketoiminnan johtamiselle ja edellyttää ymmärtämystä vallitsevista olosuhteista.
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että asetelma kunnallisen liiketoiminnan yhteiskunnallisesta ja liiketaloudellisesta kannattavuudesta sisältää ristiriidan, joka on yhteensovitettavissa ainoastaan poliittisen päätöksenteon keinoin. Hajautuvan kuntarakenteen konsernijohtaminen vaatii työkalukseen valtuustotason strategioita ja poliittisia linjauksia toiminnan päämääristä, joissa on otettu huomioon myös kunnallisen liiketoiminnan erityispiirteet.
Asiasanat:kunnallinen liiketoiminta, liiketaloudellinen kannattavuus, yhteiskunnallinen kannattavuus, palveluiden järjestäminen
Tutkimus pyrkii valottamaan kunnallisen liiketoiminnan asemaa suhteessa kunnan perinteiseen viranomaistoimintaan sekä toisaalta puhtaasti yksityiseen, voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan nähden. Tavoitteena on nivoa asian tiimoilta käyty teoreettinen keskustelu yhteen kunnallishallinnon johtamisessa tapahtuvan muutoksen kanssa.
Varsinkin kansainvälisessä tutkimuksessa kunnallisen liiketoiminnan kritiikki kohdistuu usein toiminnan tehottomuuteen. Oletuksena on, että suojatuilla monopolimarkkinoilla toimiva organisaatio pöhöttyy ja että ammattijohtajien sijasta päätösvaltaa käyttävät poliitikot. Sen sijaan joskus unohdetaan, että kunnalliseen liiketoimintaa liittyy usein joitain tehokkuutta rajoittavia tekijöitä. Toimiminen monopoliasemassa asettaa haasteita liiketoiminnan johtamiselle ja edellyttää ymmärtämystä vallitsevista olosuhteista.
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että asetelma kunnallisen liiketoiminnan yhteiskunnallisesta ja liiketaloudellisesta kannattavuudesta sisältää ristiriidan, joka on yhteensovitettavissa ainoastaan poliittisen päätöksenteon keinoin. Hajautuvan kuntarakenteen konsernijohtaminen vaatii työkalukseen valtuustotason strategioita ja poliittisia linjauksia toiminnan päämääristä, joissa on otettu huomioon myös kunnallisen liiketoiminnan erityispiirteet.
Asiasanat:kunnallinen liiketoiminta, liiketaloudellinen kannattavuus, yhteiskunnallinen kannattavuus, palveluiden järjestäminen