Luottamuksensuojaperiaate Euroopan unionissa
LINDELIN, MIIA (2010)
2010
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20371
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20371
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on luottamuksensuojaperiaate Euroopan unionissa. Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja pääasiallisena lähteenä on käytetty unionin tuomioistuimen (ent. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen) oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa analysoidaan tuomioistuimen uusimpia (v. 1995-) ratkaisuja ja tutkitaan onko luottamuksensuojaperiaatteen doktriini muuttunut aiemmasta. Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, millä edellytyksillä unionin tuomioistuin on soveltanut luottamuksensuojaperiaatetta.
Tässä työssä tarkastellut oikeustapaukset osoittavat, että luottamuksensuojan soveltamisen edellytykset ovat olleet jokseenkin vakiintuneita. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö muodostaa ikään kuin jatkumon aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. Myös tuomioistuimen uudemmassa oikeuskäytännössä luottamuksensuojaperiaatteella on melko kapea-alainen merkitys. Oikeuskäytännöstä käy ilmi, että luottamuksensuojaan vedotaan usein, mutta vain harvoissa tapauksissa tuomioistuin on antanut sille ratkaisevaa merkitystä tai katsonut asianomaisen luottamuksen olevan suojaamisen arvoista. Luottamuksensuojaperiaatteen merkityksen suppea-alaisuus johtunee siitä, että vain perusteltuja tai oikeutettuja odotuksia suojataan. Asianosaisen oikeutetut odotukset voivat syntyä ainoastaan tiettyjen edellytysten vallitessa ja asianosaisen on oltava vilpittömässä mielessä.Luottamuksensuojan syntymiselle on EU-oikeudellisessa oikeuskäytännössä asetettu erityisesti neljä kriteeriä: ajallinen ulottuvuus, odotusten legitiimiys, yksityisen vilpitön mieli sekä viranomaistoiminnan pysyvyyden mukaan määräytyvä kriteeri. Luottamuksensuojaperiaate on melko yleisluontoinen ja sen merkitys riippuu kulloinkin kyseessä olevasta konkreettisesta tapauksesta. Lisäksi luottamuksensuojaa jäsentää EU:n yleisen edun vaatimus.
Asiasanat:eurooppaoikeus, luottamuksensuoja, oikeusperiaatteet
Tässä työssä tarkastellut oikeustapaukset osoittavat, että luottamuksensuojan soveltamisen edellytykset ovat olleet jokseenkin vakiintuneita. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö muodostaa ikään kuin jatkumon aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. Myös tuomioistuimen uudemmassa oikeuskäytännössä luottamuksensuojaperiaatteella on melko kapea-alainen merkitys. Oikeuskäytännöstä käy ilmi, että luottamuksensuojaan vedotaan usein, mutta vain harvoissa tapauksissa tuomioistuin on antanut sille ratkaisevaa merkitystä tai katsonut asianomaisen luottamuksen olevan suojaamisen arvoista. Luottamuksensuojaperiaatteen merkityksen suppea-alaisuus johtunee siitä, että vain perusteltuja tai oikeutettuja odotuksia suojataan. Asianosaisen oikeutetut odotukset voivat syntyä ainoastaan tiettyjen edellytysten vallitessa ja asianosaisen on oltava vilpittömässä mielessä.Luottamuksensuojan syntymiselle on EU-oikeudellisessa oikeuskäytännössä asetettu erityisesti neljä kriteeriä: ajallinen ulottuvuus, odotusten legitiimiys, yksityisen vilpitön mieli sekä viranomaistoiminnan pysyvyyden mukaan määräytyvä kriteeri. Luottamuksensuojaperiaate on melko yleisluontoinen ja sen merkitys riippuu kulloinkin kyseessä olevasta konkreettisesta tapauksesta. Lisäksi luottamuksensuojaa jäsentää EU:n yleisen edun vaatimus.
Asiasanat:eurooppaoikeus, luottamuksensuoja, oikeusperiaatteet