Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö yhdyskuntasuunnittelussa. Tarkastelussa Vuoreksen kumppanuuskaavoitus.
AHTIAINEN, ANNA-KAISA (2010)
AHTIAINEN, ANNA-KAISA
2010
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20345
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20345
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä yhdyskuntasuunnittelussa uuden asuinalueen suunnitteluprosessin näkökulmasta. Tut-kielman empiirisenä tarkastelukohteena on Vuoreksen uusi asuinalue Tampereen ja Lempäälän rajalla. Vuoreksen asemakaavoituksessa on käytetty uudenlaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoa, kumppanuuskaavoitusta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään kuinka kumppanuuskaavoituksen toimijat kokevat kumppanuuskaavoituksen ja kumppanuuden, ja kuinka he kehittäisivät toimintamallia.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hahmotetaan kirjallisuuden avulla yleistä suunnitteluparadigman muutosta rationalistisesta suunnittelusta kohti kommunikatiivista suunnittelua. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan millä tavalla kommunikatiivinen suunnittelu näkyy käytännössä. Tutkielmassa kartoitetaan myös millaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja yhdyskuntasuunnittelussa on käytössä, ja nostetaan esiin tutkielman kannalta keskeiset toimijat, kunta ja yritykset.
Suunnittelun kommunikatiivinen käänne syntyi 1960- ja 1970-luvuilla vallalla olleesta rationalistisen suunnittelun kritiikistä. Kommunikatiivisen suunnittelun haasteena on sen idealistinen olettamus toimijoiden samanarvoisuudesta neuvottelutilanteessa. Todellisuudessa asiantuntijavaltaisuus prosesseissa säilyy, koska kaupunkisuunnittelu on vahvojen ja professionaalisten toimijoiden kenttä. Suomalaisessa yhdyskuntasuunnittelussa selvimpänä osoituksena suunnittelun kommunikatiivisesta käänteestä voidaan pitää uutta maankäyttö- ja rakennuslakia, joka tuli voimaan vuonna 2000.
Kumppanuuskaavoituksen toimijoiden haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että kumppanuus käsitetään ennen kaikkea asiantuntijoiden tiiviiksi yhteistyöksi. Kumppanuus suunnitteluprosessissa syntyy luottamuksesta ja avoimesta keskusteluyhteydestä. Kumppanuuskaavoituksen merkittävimpänä kehittämiskohteena nähdään kaavan ohjaa-vuuden kehittäminen siten, että se joustaisi mahdollisten kaavavalitusten ja markkinatilanteen muutosten vaikuttaessa suunnitteluprosessiin.
Asiasanat:kommunikatiivinen suunnittelu, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, kumppanuuskaavoitus, Vuores
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hahmotetaan kirjallisuuden avulla yleistä suunnitteluparadigman muutosta rationalistisesta suunnittelusta kohti kommunikatiivista suunnittelua. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan millä tavalla kommunikatiivinen suunnittelu näkyy käytännössä. Tutkielmassa kartoitetaan myös millaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja yhdyskuntasuunnittelussa on käytössä, ja nostetaan esiin tutkielman kannalta keskeiset toimijat, kunta ja yritykset.
Suunnittelun kommunikatiivinen käänne syntyi 1960- ja 1970-luvuilla vallalla olleesta rationalistisen suunnittelun kritiikistä. Kommunikatiivisen suunnittelun haasteena on sen idealistinen olettamus toimijoiden samanarvoisuudesta neuvottelutilanteessa. Todellisuudessa asiantuntijavaltaisuus prosesseissa säilyy, koska kaupunkisuunnittelu on vahvojen ja professionaalisten toimijoiden kenttä. Suomalaisessa yhdyskuntasuunnittelussa selvimpänä osoituksena suunnittelun kommunikatiivisesta käänteestä voidaan pitää uutta maankäyttö- ja rakennuslakia, joka tuli voimaan vuonna 2000.
Kumppanuuskaavoituksen toimijoiden haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että kumppanuus käsitetään ennen kaikkea asiantuntijoiden tiiviiksi yhteistyöksi. Kumppanuus suunnitteluprosessissa syntyy luottamuksesta ja avoimesta keskusteluyhteydestä. Kumppanuuskaavoituksen merkittävimpänä kehittämiskohteena nähdään kaavan ohjaa-vuuden kehittäminen siten, että se joustaisi mahdollisten kaavavalitusten ja markkinatilanteen muutosten vaikuttaessa suunnitteluprosessiin.
Asiasanat:kommunikatiivinen suunnittelu, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, kumppanuuskaavoitus, Vuores