Modernit nais- ja miesasiantuntijat - Asiantuntijuuden arkipäiväistyminen ja sukupuolittuneisuus 2000-luvulla
KUUSELA, NIINA (2009)
KUUSELA, NIINA
2009
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20342
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20342
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pohtia sitä, millaista käytännön asiantuntijatyö on nykypäivänä ja sitä, miten sukupuoli vaikuttaa asiantuntijatyön harjoittamiseen. Tutkimuksessa verrataan asiantuntijuutta ja sukupuolieroja käsittelevää teoriaa asiantuntijoiden omiin kokemuksiin asiantuntija-ammatin harjoittamisesta. Teoriassa asiantuntijatyö on käsitetty ennen kaikkea tiedon tuottamiseksi. Tiedon tuottamisen määritelmä on myös tämän tutkimuksen lähtökohta, sillä tutkimuksen aineisto on rajattu sen perusteella.
Tutkielman sekundaariaineistona on käytetty valmista Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta saatavilla olevaa Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 -nimistä aineistoa, joka sisältää työelämää koskevia tietoja suomalaisista palkansaajista. Tästä sekundaariaineistosta on rajattu primääriaineistoksi sellaisten vastaajien tiedot, jotka katsovat työnsä sisältävän yli puolet tiedon tuottamista. Tutkimus on tehty kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien avulla. Tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta seitsemän erillisen teoriasta esille nousevan teeman kautta. Näitä teemoja ovat sukupuoli, toimiala- ja työnantajasektorit, palkkaus, ammattiasema, koulutus, kollektiivisuus ja työn luonne.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että asiantuntijatyö käytännössä poikkeaa teorian antamasta kuvasta erityisesti asiantuntijoiden koulutustaustan osalta. Teoriasta nousee esiin vahva oletus asiantuntijoiden korkeakoulutustaustasta, mutta tämän tutkimuksen valossa asiantuntijoilla ei läheskään aina käytännössä ole tällaista taustaa. Lisäksi tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei asiantuntijuus läheskään aina ole johtotehtävissä toimimista eivätkä asiantuntijat useinkaan pääse vaikuttamaan työnsä tuotteen suunnitteluun. Nämä tulokset poikkeavat selvästi aikaisemmista asiantuntijuuskäsityksistä, sillä teorian tasolla asiantuntijoita on pidetty autoritäärisinä tiedon tuottajina. Kaikki tutkimukseen valitut asiantuntijat tuottavat kyllä tietoa, mutta viime kädessä tästä työn tuotteesta vastaakin joku muu. Tutkimustulosten perusteella voidaankin päätellä, että asiantuntija-ammatit ovat arkipäiväistyneet ja asiantuntijoiden status työyhteisöissä on laskenut.
Sukupuolten välisten erojen näkökulmasta asiantuntijatyön harjoittaminen on erilaista jokaisessa valituista teemoista. Merkittävä ero on jo vastaajien sukupuolijakaumassa, sillä asiantuntijoista selkeästi yli puolet on naisia. Lisäksi voidaan tutkimustulosten valossa todeta, että naisten ja miesten asiantuntija-ammatit ovat toimiala- ja työnantajasektorin, palkkauksen, ammattiaseman, koulutuksen, kollektiivisuuden sekä työn luonteen suhteen erilaisia. Tämä tarkoittaakin sitä, että sukupuolella on selkeästi vaikutusta asiantuntija-ammatin harjoittamiseen. Asiantuntijatyön raamit ovat täysin erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä mies- vai naisasiantuntija.
Asiasanat:asiantuntija-ammatit, professiot, sukupuolierot, kvantitatiivinen tutkimus
Tutkielman sekundaariaineistona on käytetty valmista Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta saatavilla olevaa Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 -nimistä aineistoa, joka sisältää työelämää koskevia tietoja suomalaisista palkansaajista. Tästä sekundaariaineistosta on rajattu primääriaineistoksi sellaisten vastaajien tiedot, jotka katsovat työnsä sisältävän yli puolet tiedon tuottamista. Tutkimus on tehty kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien avulla. Tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta seitsemän erillisen teoriasta esille nousevan teeman kautta. Näitä teemoja ovat sukupuoli, toimiala- ja työnantajasektorit, palkkaus, ammattiasema, koulutus, kollektiivisuus ja työn luonne.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että asiantuntijatyö käytännössä poikkeaa teorian antamasta kuvasta erityisesti asiantuntijoiden koulutustaustan osalta. Teoriasta nousee esiin vahva oletus asiantuntijoiden korkeakoulutustaustasta, mutta tämän tutkimuksen valossa asiantuntijoilla ei läheskään aina käytännössä ole tällaista taustaa. Lisäksi tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei asiantuntijuus läheskään aina ole johtotehtävissä toimimista eivätkä asiantuntijat useinkaan pääse vaikuttamaan työnsä tuotteen suunnitteluun. Nämä tulokset poikkeavat selvästi aikaisemmista asiantuntijuuskäsityksistä, sillä teorian tasolla asiantuntijoita on pidetty autoritäärisinä tiedon tuottajina. Kaikki tutkimukseen valitut asiantuntijat tuottavat kyllä tietoa, mutta viime kädessä tästä työn tuotteesta vastaakin joku muu. Tutkimustulosten perusteella voidaankin päätellä, että asiantuntija-ammatit ovat arkipäiväistyneet ja asiantuntijoiden status työyhteisöissä on laskenut.
Sukupuolten välisten erojen näkökulmasta asiantuntijatyön harjoittaminen on erilaista jokaisessa valituista teemoista. Merkittävä ero on jo vastaajien sukupuolijakaumassa, sillä asiantuntijoista selkeästi yli puolet on naisia. Lisäksi voidaan tutkimustulosten valossa todeta, että naisten ja miesten asiantuntija-ammatit ovat toimiala- ja työnantajasektorin, palkkauksen, ammattiaseman, koulutuksen, kollektiivisuuden sekä työn luonteen suhteen erilaisia. Tämä tarkoittaakin sitä, että sukupuolella on selkeästi vaikutusta asiantuntija-ammatin harjoittamiseen. Asiantuntijatyön raamit ovat täysin erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä mies- vai naisasiantuntija.
Asiasanat:asiantuntija-ammatit, professiot, sukupuolierot, kvantitatiivinen tutkimus