KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO - LÄNSIMAISTEN RAHOITUSMARKKINOIDEN ETU KEHITTYVIEN MAIDEN KUSTANNUKSELLA?
RANTAMÄKI, ANTTI (2010)
RANTAMÄKI, ANTTI
2010
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20320
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20320
Tiivistelmä
Kansainvälinen valuuttarahasto perustettiin vuonna 1945. Tarkoituksena oli tasapainoisen taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen sekä taloudellisten kriisien estäminen. Nämä tavoitteet muuttuivat 1980-luvun alussa, kun Valuuttarahasto alkoi ajaa kansainvälisen rahoitusmaailman etuja. Valuuttarahaston tärkeimmiksi tavoitteiksi muodostuivat pääomaliikkeiden vapauttaminen ja kehittyvien maiden velanmaksun varmistaminen.
Kehittyvät maat ovat väittäneet Valuuttarahaston ajavan länsimaisten pankkien etuja välittämättä kehittyvien maiden kansalaisten hyvinvoinnista. Tähän mielipiteeseen yhtyvistä nimekkäin on kansantalouden Nobel-voittaja Joseph Stiglitz, jonka mukaan Valuuttarahasto tulisi lakkauttaa, koska se on maailman epädemokraattisin ja rikkaiden etuja ajava kansainvälinen instituutio. Lainojen kysynnän puutteessa Valuuttarahasto olikin jo kuolemassa pois 2000-luvulla. Tilanne kuitenkin muuttui syksyllä 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena, kun Valuuttarahaston myöntämien lainojen kysyntä alkoi kasvaa ja teollisuusmaat päättivät lisätä Valuuttarahaston valtaa kriisin hoitajana.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Valuuttarahaston toimintaan kohdistunutta kritiikkiä, jota se on saanut 1980-luvun alusta nykypäivään. Kritiikki on kohdistunut sen kehittyvissä maissa ajamaan tiukkaan raha- ja finanssipolitiikkaan, joiden tarkoituksena on ollut varmistaa kehittyvien maiden velanmaksu länsimaisille pankeille. Tämä on johtanut köyhyyden ja tuloerojen kasvamiseen kehittyvissä maissa. Valuuttarahasto on saanut kritiikkiä myös sen ajamasta pääomaliikkeiden vapauttamisesta. Pääomaliikkeiden vapautumisen seurauksena kaupalliset pankit ovat voineet harrastaa spekulatiivistatoimintaa kehittyvien maiden rahoitusmarkkinoilla. Tämä on auttanut niitä tekemään keinottelulla suuria voittoja samalla, kun itse maat ovat seurauksena kokeneet vakavia taloudellisia ja sosiaalisia kriisejä.
Asiasanat:Kansainvälinen valuuttarahasto, Latinalaisen Amerikan velkakriisi, Itä-Aasian valuuttakriisi, pääomaliikkeiden vapauttaminen, kehittyvät maat, syklinen finanssipolitiikka
Kehittyvät maat ovat väittäneet Valuuttarahaston ajavan länsimaisten pankkien etuja välittämättä kehittyvien maiden kansalaisten hyvinvoinnista. Tähän mielipiteeseen yhtyvistä nimekkäin on kansantalouden Nobel-voittaja Joseph Stiglitz, jonka mukaan Valuuttarahasto tulisi lakkauttaa, koska se on maailman epädemokraattisin ja rikkaiden etuja ajava kansainvälinen instituutio. Lainojen kysynnän puutteessa Valuuttarahasto olikin jo kuolemassa pois 2000-luvulla. Tilanne kuitenkin muuttui syksyllä 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena, kun Valuuttarahaston myöntämien lainojen kysyntä alkoi kasvaa ja teollisuusmaat päättivät lisätä Valuuttarahaston valtaa kriisin hoitajana.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Valuuttarahaston toimintaan kohdistunutta kritiikkiä, jota se on saanut 1980-luvun alusta nykypäivään. Kritiikki on kohdistunut sen kehittyvissä maissa ajamaan tiukkaan raha- ja finanssipolitiikkaan, joiden tarkoituksena on ollut varmistaa kehittyvien maiden velanmaksu länsimaisille pankeille. Tämä on johtanut köyhyyden ja tuloerojen kasvamiseen kehittyvissä maissa. Valuuttarahasto on saanut kritiikkiä myös sen ajamasta pääomaliikkeiden vapauttamisesta. Pääomaliikkeiden vapautumisen seurauksena kaupalliset pankit ovat voineet harrastaa spekulatiivistatoimintaa kehittyvien maiden rahoitusmarkkinoilla. Tämä on auttanut niitä tekemään keinottelulla suuria voittoja samalla, kun itse maat ovat seurauksena kokeneet vakavia taloudellisia ja sosiaalisia kriisejä.
Asiasanat:Kansainvälinen valuuttarahasto, Latinalaisen Amerikan velkakriisi, Itä-Aasian valuuttakriisi, pääomaliikkeiden vapauttaminen, kehittyvät maat, syklinen finanssipolitiikka