Tarinoita yksinasuvien naisten köyhyydestä. Koettu köyhyys marginalisaation kautta tulkittuna.

Abstract

Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia ovat yksinasuvien naisten kokemukset köyhyydestä. Tutkimusaineisto koostuu 32:sta köyhyyttä käsittelevästä yksinasuvan naisen kirjoituksesta, jotka on kerätty osana vuonna 2006 järjestettyä kirjoituskilpailua Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. Aineiston analyysi perustuu narratiivisiin lähtökohtiin ja menetelmänä on hyödynnetty jaottelua progressiiviseen, regressiiviseen ja stabiiliin kerrontaan. Tarkastelen tutkimuksessa koettua köyhyyttä marginalisaation näkökulmasta. Tämän teoreettisen lähtökohdan myötä kiinnitän huomiota toiseuden ja toimijuuden kuvauksiin, jotka ovat kuin tienviittoja köyhyyden tuottamien marginaalisuuskokemusten äärelle. Köyhyyskokemuksia on tutkittu Suomessa erittäin vähän ja yksinasuvia naisia sen kokijoina ei ole tutkittu lainkaan. Tutkimuksen avulla on mahdollista paremmin ymmärtää, mitä köyhyys merkitsee sitä kokevien yksinasuvien naisten näkökulmasta.

Narratiivisen analyysin perusteella muodostin kolme tarinatyyppiä, joista kussakin rakentuu erilainen köyhyyden myötä olennaiseksi tuleva jännite. Ensimmäinen on tarina itsenäisyyden ihanteista, jossa jännite rakentuu riippuvuuden ja itsenäisyyden välille. Tämä tarinatyyppi tuo esiin, kuinka kertomuksissa rakentuu vahva itsenäisen pärjäämisen ja riippumattomuuden ihanne. Köyhyyden myötä vaikutusmahdollisuudet omaan elämään saattoivat kuitenkin hankaloitua. Toinen tarinatyyppi on tarina luopumisesta ja saamisesta, jossa jännite rakentuu nimensä mukaisesti luopumisen ja saamisen välille. Tämä tarina tuo esiin, kuinka köyhyyden myötä monista asioista jouduttiin pakon edessä luopumaan, mutta kuinka köyhyydestä huolimatta elämässä oli hyviä asioita, ja kuinka köyhyyden ansiosta asioita myös saatiin. Kolmas tarinatyyppi on tarina kuulumisen haasteista, jossa jännite rakentuu reunoilla olon ja kuulumisen välille. Tämän tarinatyypin kautta tulee esiin, kuinka köyhyyden myötä kertojat joutuivat tasapainoilemaan ulkopuolisuuden ja kuulumisen kokemisen välillä.

Tutkimukseni kertoo, millaisia jännitteitä köyhyyden kokeminen voi elämään tuottaa ja siten tutkimuksen avulla voi paremmin ymmärtää köyhyyttä ilmiönä. Tutkimukseni avulla tuotettu tieto on tärkeää ensinnäkin sosiaalipoliittisesta näkökulmasta, koska se täydentää hallitsevasti määrällisin menetelmin tuotettua köyhyydestä tehtyä tutkimustietoa. Lisäksi tutkimuksella on annettavaa myös sosiaalityön näkökulmasta, sillä köyhyyden kokeminen on olennaisessa roolissa monilla sosiaalityön osa-alueilla.

Asiasanat:köyhyys, kokemus, naiset, yksinasuva, narratiivisuus, marginalisaatio, toiseus, toimijuus