Identity, Belonging & Othering in Caryl Phillips's Cambridge

Abstract

Tarkastelen työssäni identiteettiä, kuulumista paikkaan ja toiseutta Caryl Phillipsin kirjassa Cambridge. Näitä jälkikolonisaation teemoja pohditaan kirjassa erilaisista positioista käsin. Yksi on valkoisen naisen asema, joka viktoriaanisessa Englannissa oli vain vähän lapsen asemaa korkeampi. Toinen on mustan koulutetun miehen asema, joka taas oli jo itsessään harvinainen. Ja kolmas näkökulmana on valkoisen valtaväestön. Se ilmenee kirjassa lyhyenä sanomalehtikuvaksena tapahtumista.

Tutkin sitä, kuinka stereotypiat ja olettamukset sekä valkoisista keskiluokan naisista että mustista vaikuttavat siihen, minkälaista käytöstä näiltä ryhmiltä odotettiin. Kysyn myös sitä, kuinka kirjan hahmot rakentuvat näissä oletuksissa. Kuinka kirjan henkilöt identifioivat itsensä ja konstruoivat toiseutta, sekä mihin he kokevat kuuluvansa? Tutkielman alussa selvitän kirjan tapahtumien historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin. Tästä käsin voidaan tarkastella sitä, mikä oli naisten asema kyseisen ajan Englannissa eri yhteiskunnallisissa kerrostumissa. Erittelen myös mustien historiaa Englannin maaperällä, sekä orjuuden historiaa.

Tutkielmassa käytän Stuart Hallin identiteettiteoriaa sekä Frantz Fanonin teoriaa kolonisoitujen ihmisten maailmankuvasta valkoisen maailman normien paineessa. Sovellan myös Kirsi Juhilan käsitettä leimatusta identiteetistä. Olen myös käyttänyt täydentävänä aineistona Caryl Phillipsin lausuntoja, matkakertomuksia, haastatteluja ja esseekokoelmaa analysoidessani syitä Cambridgen kirjoittamiseen ja toiseutta koskevien asenteiden suhteelliseen muuttumattomuuteen tietovarannossamme.

Identiteettikäsitykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa ja kuulumista yhteisöön lähestytään nykypäivänä hieman eri näkökulmista verrattuna kirjan tapahtumien aikaan. Emilyllä ja Cambridgella oli kova työ, kun he yrittivät olla valitsemiensa yhteisöjen täysivaltaisia jäseniä. Nykyisin liikkuvammat identiteetit saavat hybridisiä muotoja ja ihmisten on mahdollista sukkuloida eri positioiden välillä. Kirjan henkilöiltä tämä mahdollisuus puuttuu. Heille identiteetin joidenkin osien kieltäminen tai oletettujen ominaisuuksien puuttuminen aiheuttavat rajoituksia. Näin ollen tutkielma valaisee jälkikolonialistisessa ajassa tärkeitä teemoja kuten identiteetin moninaisuutta ja hybridiluonnetta. Ajankohtaisissa maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskusteluissa Cambridgella ja tällä tutkielmalla on käyttöä, kun pohdimme kuulumista ja identiteettiä toiseuden kautta.

Avainsanat: Identiteetti, kuuluminen, toiseus, kolonialismi, orjuus, Englanti