Tavoitteellisesti toimivien koiraharrastusryhmien jäsenten informaatiokäytännöt

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää tavoitteellisesti toimivien koiraharrastusryhmien jäsenten informaatiokäytäntöjä. Lähestymistapana käytettiin toiminnan teoriaa. Tutkielmalla haluttiin ensinnäkin selvittää, millaista koiraharrastajaryhmän toiminta on toiminnan teorian komponenteilla kuvattuna. Kiinnostus oli erityisesti siinä, millaisia tiedontarpeita koiraharrastajaryhmän jäsenillä on ja millaisia tiedonhankintakanavia ja tiedonlähteitä he käyttävät sekä mitkä tekijät niiden valintaan vaikuttavat. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, minkätyyppistä tietoa ja miten ryhmän sisällä jaetaan ja mitkä tekijät edistävät tai haittaavat tiedon jakamista.

Tutkittavana oli kaksi agilitya harrastavaa ryhmää. Tutkimusaineisto koostuu tutkittavien ryhmien harjoitusten havainnoinneista ja niiden jäsenten haastatteluista. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2009.

Tulosten perusteella agilityn harrastamisesta on erotettavissa kolme toimintajärjestelmää: agilityn harjoittelu, tiedonhankinta ja tiedonjakaminen. Ne kuvaavat agilityn harrastamista tekijän eri rooleissa: koiran ohjaajana, tiedonhankkijana ja kouluttajana eli tiedonjakajana, ja ne vaikuttavat kaikki toisiinsa.

Agilityn harjoittelussa ohjaaja pyrkii kehittämään sekä omaa että koiransa osaamista. Toiminnan toivottuna tuloksena on oppiminen, mikä näkyy suorituksissa ja tuloksissa. Yhteisönä toiminnassa on harjoitteluryhmä, joka koostui tavoitteellisista harrastajista. Tulosten mukaan toiminnan motiivina on usein halu harrastaa yhdessä koiran kanssa lajia, josta molemmat nauttivat. Tavoitteet jakautuivat kilpailutulostavoitteisiin ja oppimistavoitteisiin. Ryhmässä harjoitteluun ja siinä toimimiseen vaikuttavat myös fyysiset ja abstraktit tekijät. Fyysisiä tekijöitä olivat harjoitustila ja sähköposti ja abstrakteja arvot ja asenteet, työnjako ja ryhmän ilmapiiri.

Tiedonhankinnan käynnistää yleensä tiedontarve, joka voi olla harjoittelussa tai kouluttamisessa koettu ongelma tai halu seurata lajin tapahtumia ja kehitystä. Tiedonhankkijana toimiva harrastaja kohdistaa tekonsa tiedonhankintakanavien ja -lähteiden muodostamaan informaatioympäristöön. Ihmisiä pidettiin parhaana lähteenä ohjaamiseen liittyvissä ongelmissa, kun taas internetistä haettiin vähemmän henkilökohtaista tietoa. Tiedonhankintaan vaikuttavia tekijöitä olivat käytettävissä oleva aika, henkilön kontaktiverkosto, tietoon liittyvät arvot ja asenteet, käsitykset lähteistä ja niiden hyödyllisyydestä sekä oma kokemus ja tietämys lajista.

Tiedonjakaminen on keskeinen osa tavoitteellisten ryhmien toimintaa. Tavoitteena oli, että ryhmäläiset jakavat osaamistaan muille ryhmän jäsenille ja siten auttavat heitä oppimaan ja kehittymään. Ryhmissä jaettiin monenlaista tietoa, mutta eniten kerrottiin toisille huomioita heidän suorituksistaan ja neuvoja ja vinkkejä ohjaamisen parantamiseen. Ryhmän ilmapiiri vaikutti merkittävästi tiedonjakamisen onnistumiseen.

Asiasanat:tiedonhankinta, tiedonjakaminen, toiminnan teoria, harrastukset