« Parce que vous le valez bien » Analyse comparative de la publicité des produits cosmétiques en France et en Finlande
NIVERI, PÄIVI (2009)
2009
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20289
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20289
Tiivistelmä
Pro gradu - tutkielmani on vertaileva tutkimus mainosviestinnän eroista ja yhtäläisyyksistä ranskalaisessa ja suomalaisessa kosmetiikkamainonnassa. Tutkielma on pääosin kvalitatiivinen, joskin vertailun helpottamiseksi on paikoin käytetty kvantitatiivista lähestymistapaa. Teoreettisena perustana on käytetty ranskalaista, diskurssianalyysiin kuuluvaa énonciation - teoriaa. Työssäni teoria ja analyysi kulkevat käsi kädessä alusta loppuun, jolloin käsiteltävä kokonaisuus on muodostunut aineistosta esiin nousevien seikkojen perusteella.
Tutkimusaineistoni koostuu pääosin suomalaisista ja ranskalaisista naistenlehdistä kerätyistä kosmetiikkamainoksista. Suomalaisen mainonnan osuus on hieman suurempi (90 mainosta) kuin ranskalaisen mainonnan (61 mainosta). Taatakseni mahdollisimman objektiivisen vertailutuloksen, on mainokset valittu yhdenmukaisuusperiaatteella, eli mukaan on valittu vain kansainvälisten, molemmissa maissa toimivien yritysten mainoksia.
Lukijan puhuttelu vaikuttaa olevan yleisempää ranskalaisessa kosmetiikkamainonnassa, kun taas suomalaisessa mainonnassa ilmenee pyrkimys neutraalimpaan kielenkäyttöön. Molemmissa maissa käytetyllä fiktiivisellä dialogilla halutaan luoda mielikuva vuorovaikutteisuudesta, mutta toisaalta vahvistaa yrityksen luotettavuusvaikutelmaa. Sanavalinnoilla pyritään vahvistamaan mielikuvaa tuotteen tehokkuudesta, kun taas suoraan käyttäjään liittyvät sanavalinnat ovat tunnepitoisempia ja aistillisempia.
Mainosviestintään olennaisesti kuuluvat elementit, tuotemerkki ja iskulause, noudattavat samaa kaavaa sekä Ranskassa että Suomessa. Luksusmerkit luottavat nimensä vetovoimaan, eivätkä aineistoni perusteella muutoin argumentoi tuotteensa puolesta. Ennakko-oletuksen vastaisesti kuvan ja tekstin suhde on molemmissa maissa jotakuinkin sama, eikä tekstissä esiintyvien, kuvaan viittaavien sanojen määrä ole merkittävästi suurempi alkuperältään ranskalaisissa mainoksissa. Suomalaisessa kosmetiikkamainonnassa käytetään aineistoni perusteella enemmän järkeen vetoavia argumentteja, kun taas ranskalaisessa mainonnassa esiintyy huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin tunteisiin vetoavia äärimmäisyyssanoja kuten äärimmäinen, täydellinen tai optimaalinen.
Asiasanat:mainosviestintä, Suomi, Ranska, diskurssianalyysi
Tutkimusaineistoni koostuu pääosin suomalaisista ja ranskalaisista naistenlehdistä kerätyistä kosmetiikkamainoksista. Suomalaisen mainonnan osuus on hieman suurempi (90 mainosta) kuin ranskalaisen mainonnan (61 mainosta). Taatakseni mahdollisimman objektiivisen vertailutuloksen, on mainokset valittu yhdenmukaisuusperiaatteella, eli mukaan on valittu vain kansainvälisten, molemmissa maissa toimivien yritysten mainoksia.
Lukijan puhuttelu vaikuttaa olevan yleisempää ranskalaisessa kosmetiikkamainonnassa, kun taas suomalaisessa mainonnassa ilmenee pyrkimys neutraalimpaan kielenkäyttöön. Molemmissa maissa käytetyllä fiktiivisellä dialogilla halutaan luoda mielikuva vuorovaikutteisuudesta, mutta toisaalta vahvistaa yrityksen luotettavuusvaikutelmaa. Sanavalinnoilla pyritään vahvistamaan mielikuvaa tuotteen tehokkuudesta, kun taas suoraan käyttäjään liittyvät sanavalinnat ovat tunnepitoisempia ja aistillisempia.
Mainosviestintään olennaisesti kuuluvat elementit, tuotemerkki ja iskulause, noudattavat samaa kaavaa sekä Ranskassa että Suomessa. Luksusmerkit luottavat nimensä vetovoimaan, eivätkä aineistoni perusteella muutoin argumentoi tuotteensa puolesta. Ennakko-oletuksen vastaisesti kuvan ja tekstin suhde on molemmissa maissa jotakuinkin sama, eikä tekstissä esiintyvien, kuvaan viittaavien sanojen määrä ole merkittävästi suurempi alkuperältään ranskalaisissa mainoksissa. Suomalaisessa kosmetiikkamainonnassa käytetään aineistoni perusteella enemmän järkeen vetoavia argumentteja, kun taas ranskalaisessa mainonnassa esiintyy huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin tunteisiin vetoavia äärimmäisyyssanoja kuten äärimmäinen, täydellinen tai optimaalinen.
Asiasanat:mainosviestintä, Suomi, Ranska, diskurssianalyysi