Riskienhallinta Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa
LAHTI, TAPIO (2009)
2009
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20255
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20255
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on riskienhallinta Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Tutkimuksessa vertaillaan kaupunkien riskienhallintaa yleisesti hyväksytyn COSO ERM -viitekehyksen pohjalta. Tutkimus toteutetaan kaupungeilta hankitun aineiston pohjalta, joka kirjoitetaan tutkimukseen COSO ERM -viitekehyksen muotoon. Aineiston pohjalta epäselviksi jääviä kohtia tarkennetaan sähköpostikyselyllä, jossa kysymykset ovat kaikille kaupungeille samat. Haastattelukysymykset lähetettiin kaupunkien sisäisen tarkastuksen yksikköön, josta kysymyksiin vastasi joko sisäinen tarkastaja, riskienhallinnan asiantuntija tai tarkastusjohtaja.
Tutkimus on ajankohtainen varsinkin nyt taloustaantuman aikana. Taantuman, joka suuremmalla varovaisuudella ja riskienhallinnalla varmaankin olisi kokonaisuudessaan ollut ehkäistävissä. Lisäksi tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi se, että kuntien on nykyään annettava tilinpäätöksessään selvitykset sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä että arvion toimintaa uhkaavista merkittävistä riskeistä.
Tutkimus luo ajankohtaisen katsauksen siihen, miten suomalaisen kuntakentän suurimmilla toimijoilla on hallinnassa hyvän johtamis- ja hallintotavan olennainen osa-alue, riskienhallinta. Kuten tutkimuksen tulokset osoittavat, on kaupunkien riskienhallinta järjestetty varsin monin tavoin. Nyt pienenevien resurssien aikana tuskin ainakaan voi olettaa, että riskienhallintaan panostettaisiin ainakaan merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Selviä heikkouksia organisaatioista paljastuu, erityisen huonosti tuntuu organisaatioilla olevan hallussaan tavoitteiden asetanta ja tapahtumien tunnistamisen dokumentointi. Monilla osa-alueilla organisaatioiden toimintatavoissa ei pääasiassa ole valittamista. Viime kädessä organisaatioiden onnistunut riskienhallinta on seurausta vastuullisesta sisäisestä toimintaympäristöstä, joka on käytännössä vastuussa koko organisaation riskienhallinnasta.
Avainsanat riskienhallinta, COSO ERM
Tutkimus on ajankohtainen varsinkin nyt taloustaantuman aikana. Taantuman, joka suuremmalla varovaisuudella ja riskienhallinnalla varmaankin olisi kokonaisuudessaan ollut ehkäistävissä. Lisäksi tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi se, että kuntien on nykyään annettava tilinpäätöksessään selvitykset sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä että arvion toimintaa uhkaavista merkittävistä riskeistä.
Tutkimus luo ajankohtaisen katsauksen siihen, miten suomalaisen kuntakentän suurimmilla toimijoilla on hallinnassa hyvän johtamis- ja hallintotavan olennainen osa-alue, riskienhallinta. Kuten tutkimuksen tulokset osoittavat, on kaupunkien riskienhallinta järjestetty varsin monin tavoin. Nyt pienenevien resurssien aikana tuskin ainakaan voi olettaa, että riskienhallintaan panostettaisiin ainakaan merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Selviä heikkouksia organisaatioista paljastuu, erityisen huonosti tuntuu organisaatioilla olevan hallussaan tavoitteiden asetanta ja tapahtumien tunnistamisen dokumentointi. Monilla osa-alueilla organisaatioiden toimintatavoissa ei pääasiassa ole valittamista. Viime kädessä organisaatioiden onnistunut riskienhallinta on seurausta vastuullisesta sisäisestä toimintaympäristöstä, joka on käytännössä vastuussa koko organisaation riskienhallinnasta.
Avainsanat riskienhallinta, COSO ERM