LOHIKÄÄRMEEN SIEMENET Fantasiakirjallisuus aikuisten lukijoiden arkitodellisuuden peilinä ja vastakohtana
VIERTOLA, ULLA (2009)
VIERTOLA, ULLA
2009
Sosiologia, Pori - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20251
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20251
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aihe on fantasiagenreen kuuluva kirjallisuus aikuisten lukukokemuksena. Ensisijaisena kysymyksenä tarkastelen sitä, millä tavalla fantasiakirjallisuus on tutkittavien mielestä heille itselleen merkityksellistä. Toisena kysymyksenä pyrin selvittämään, liittyykö heidän harrastukseensa esimerkiksi roolipelaamisen kaltaista yhteisöllistä toimintaa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisesti tutkia tällaisia yhteisöllisiä piirteitä, vaan pelkästään havainnoida miten yleisiä ne ovat, ja millaisia merkityksiä tutkittavat antavat niille omassa elämässään.
Metodologisesti tutkimus sijoittuu kirjallisuussosiologian ja reseptiotutkimuksen alalle. Sosiologinen painotus on ensisijainen, sillä työn päämääränä ei ole tutkia fantasiakirjallisuutta sen vastaanoton kautta, vaan yhteiskuntaa fantasiakirjallisuuden vastaanoton kautta. Tutkimusmenetelminä ovat lukijoiden haastattelut ja haastattelujen tuottamasta aineistosta laadittu sisällönanalyysi. Haastattelujen avulla pyrin etsimään tietoa siitä, miten fantasiakirjallisuuden harrastus liittyy tutkittavien omaan arkitodellisuuteen ja heidän käsityksiinsä elämästä. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat postmoderniin aikakauteen ja populaarikulttuuriin liittyvät käsitykset, jotka toisaalta luonnehtivat fantasiakirjallisuutta eskapistiseksi viihteeksi, toisaalta taas modernin aikakauden materialismin ja rationalismin vastakulttuuriksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä esitän, että fantasiakirjallisuuden aikuisia lukijoita kiehtovat tarinoissa esiintyvät toiset todellisuudet, kirjailijan luomat sekundaarimaailmat. Tällainen sekundaarimaailma toimii lukijoiden arkitodellisuuden reflektiona ja tarjoaa heille mahdollisuuden käyttää myös omaa mielikuvitustaan. Lukijat voivat käsitellä oman elämänsä ongelmia, esimerkiksi eettisiä kysymyksiä, tarinoissa esiintyvien hyvä-paha-vastakkainasettelujen kautta. Toinen lukemisen peruste on mielihyvä, jota sekundaarimaailman ympäristöön, henkilöhahmoihin ja tapahtumiin tutustuminen lukijoille tuottaa. Tutkittavien parissa fantasiaharrastukseen ei yleensä liittynyt voimakasta yhteisöllisyyttä, vaan omat lukumieltymykset koettiin lähinnä henkilökohtaiseksi asiaksi. Kun tutkittavat kuvailivat yhteiskunnassa fantasiakirjallisuuden harrastukseen liittyviä käsityksiä, he tunnistivat niissä harrastajien täysipainoista aikuisuutta epäilevän, stereotyyppisen julkisen diskurssin.
Metodologisesti tutkimus sijoittuu kirjallisuussosiologian ja reseptiotutkimuksen alalle. Sosiologinen painotus on ensisijainen, sillä työn päämääränä ei ole tutkia fantasiakirjallisuutta sen vastaanoton kautta, vaan yhteiskuntaa fantasiakirjallisuuden vastaanoton kautta. Tutkimusmenetelminä ovat lukijoiden haastattelut ja haastattelujen tuottamasta aineistosta laadittu sisällönanalyysi. Haastattelujen avulla pyrin etsimään tietoa siitä, miten fantasiakirjallisuuden harrastus liittyy tutkittavien omaan arkitodellisuuteen ja heidän käsityksiinsä elämästä. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat postmoderniin aikakauteen ja populaarikulttuuriin liittyvät käsitykset, jotka toisaalta luonnehtivat fantasiakirjallisuutta eskapistiseksi viihteeksi, toisaalta taas modernin aikakauden materialismin ja rationalismin vastakulttuuriksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä esitän, että fantasiakirjallisuuden aikuisia lukijoita kiehtovat tarinoissa esiintyvät toiset todellisuudet, kirjailijan luomat sekundaarimaailmat. Tällainen sekundaarimaailma toimii lukijoiden arkitodellisuuden reflektiona ja tarjoaa heille mahdollisuuden käyttää myös omaa mielikuvitustaan. Lukijat voivat käsitellä oman elämänsä ongelmia, esimerkiksi eettisiä kysymyksiä, tarinoissa esiintyvien hyvä-paha-vastakkainasettelujen kautta. Toinen lukemisen peruste on mielihyvä, jota sekundaarimaailman ympäristöön, henkilöhahmoihin ja tapahtumiin tutustuminen lukijoille tuottaa. Tutkittavien parissa fantasiaharrastukseen ei yleensä liittynyt voimakasta yhteisöllisyyttä, vaan omat lukumieltymykset koettiin lähinnä henkilökohtaiseksi asiaksi. Kun tutkittavat kuvailivat yhteiskunnassa fantasiakirjallisuuden harrastukseen liittyviä käsityksiä, he tunnistivat niissä harrastajien täysipainoista aikuisuutta epäilevän, stereotyyppisen julkisen diskurssin.