Opettajien ammatillisen kehityksen tarve ja edellytykset alakouluissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on alakoulujen opettajien ammatillinen kehittyneisyys ja miten opettajien ammatillista kehitystä voidaan edistää kouluissa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda malli opettajien ammatillista kehittyneisyyttä edistävistä tekijöistä. Opettajien ammattilista kehitystä tarkastellaan pedagogisen osaamisen, persoonallisten tekijöiden, kognitiivisten taitojen, sosiaaliset taitojen, muutosvalmiuden sekä yhteiskuntasuuntautuneisuuden kautta. Opettajien ammatillista kehitystä edistävinä tekijöinä tarkastellaan opettajien kasvumotivaatiota sekä johtamistyyliä, työyhteisön toimintakykyä sekä opettajien vaikutusmahdollisuuksia ja työn kannustearvoa. Tutkimusasetelma laadittiin Ruohotien kasvuorientoituneen ilmapiirin osatekijöitä kuvaavan mallin pohjalta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2007. Kutsu tutkimukseen osallistumisesta lähetettiin 369 opettajalle Tampereen ja Valkeakosken alakouluihin. Kyselyyn vastasi 125 opettajaa eli 34 % kaikista tutkimukseen osallistuneista. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä.

Opettajat arvioivat kasvuedellytyksensä hyviksi. Opettajien henkilökohtainen kasvumotivaatio on hyvä. Sen lisäksi koulun kasvuedellytyksiä voidaan pitää hyvinä. Kaikkein parhaimmaksi opettajat arvioivat työyhteisön toimintakyvyn ja ohjaavan ja osallistavan johtamistyylin. Tutkimuksessa ilmeni, että suurissa yli 500 oppilaan alakouluissa työskentelevät opettajat kokevat koulun kasvuedellytykset heikommaksi kuin pienemmissä kouluissa työskentelevät opettajat. Tutkimuksen perusteella luokanopettajien ammatillinen kehittyneisyys on erinomainen. Ainoastaan opettajien muutosvalmiutta ja yhteiskuntasuuntautuneisuutta voidaan pitää heikkoina osa-alueina. Opettajien ammatilliseen kehittyneisyyteen vaikuttavat opettajien kasvumotivaatio sekä opettajien käsitykset vaikutusmahdollisuuksistaan ja työn kannustearvosta. Sen sijaan rehtorin johtamistyylillä ja työyhteisön toimintakyvyllä ei ollut merkittävää vaikutusta opettajien ammatilliseen kehittyneisyyteen. Opettajien kasvumotivaatiota selittivät ainoastaan opettajien käsitykset työnsä kannustearvosta. Tulosten perusteella kouluissa pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti opettajien vaikutusmahdollisuuksiin ja työn kannustearvoon, koska näiden osa-alueiden kautta voidaan parhaiten edistää opettajien ammatillista kehittyneisyyttä.

Asiasanat:ammatillinen kehitys, kasvuorientoitunut ilmapiiri, kasvumotivaatio, ammatillinen kehittyneisyys, alakoulu