Freinetpedagogiikkaa toteuttavan koulun luokanopettajien käyttämät työtavat ja niiden suhde oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemiseen
KUUKKA, PAULIINA; MAASILTA, LEENA (2009)
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20236
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20236
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia freinetpedagogiikkaan pohjautuvan koulun opettajien käyttämiä työtapoja ja niiden vaikutusta oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen kautta haluttiin saada selville opettajien määritelmiä sosiaalisesta pätevyydestä, oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemisen merkityksestäopettajien näkökulmasta sekä opettajien käyttämien työtapojen mahdollisuuksista sen tukemiseen.
Sosiaalipedagogiikka toimi tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Sosiaalipedagogiikka tarkoittaa sosiaalisen ja pedagogisen työn yhdistämistä. Kaksi keskeistä käsitettä tutkimuksessamme olivat sosiaalinen pätevyys sekä työtavat, mitkä johdettiin sosiaalipedagogiikan pohjalta. Kohderyhmäksi valittiin freinetpedagogiikkaan perustuvan koulun luokanopettajat.
Tutkimuksemme oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Valitsimme fenomenografian tutkimustyypiksi, koska tarkoituksena oli tutkia opettajien mielipiteitä ja käsityksiä tutkittavasta asiasta. Teemahaastattelu toimi tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa, ja haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluna. Tutkimuskohteena oli Helsingin freinetpedagogiikkaan pohjautuvan koulun viisi luokanopettajaa, joista kaikki toimivat eri luokka-asteilla.
Tutkimusaineistosta käy ilmi, että opettajien käyttämät työtavat perustuivat suurimmalta osin opetussuunnitelmaan sekä freinetpedagogiikassa painotettuihin työtapoihin. Freinetpedagogiikkaan pohjautuvan koulun opettajien käyttämillä työtavoilla oli vaikutusta oppilaiden sosiaaliseen pätevyyteen. Opettajat pitivät oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemista tärkeänä. Heidän käyttämillään työtavoilla voidaan sekä edistää että rajoittaa oppilaiden sosiaalista pätevyyttä. Sosiaalinen pätevyys määriteltiin opettajien näkökulmasta yhteistyökykykäsitteen avulla sekä sosiaalisenpätevyyden eri osatekijöiden kautta.
Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella tehtiin seuraavanlaiset neljä johtopäätöstä. freinetpedagogiikkaa toteuttavan koulun opettajien työtavoilla ja oppilaiden sosiaalisella pätevyydellä on suhde toisiinsa. Freinetpedagogiikkaa toteuttavan koulun opettajat tiedostavat sosiaalisen pätevyyden tukemisen tärkeyden, mutta keinot sen tukemiseen ovat vielä kehitysasteella. Freinetpedagogiikkaan perustuvan koulun opettajien käyttämät työtavat edistävät oppilaiden sosiaalista pätevyyttä. Freinetpedagogiikka on yksi sosiaalipedagoginen suuntaus.
Jatkotutkimuksia olisi mielenkiintoista tehdä laajemmin Suomen koulujen sosiaalipedagogiikan tilasta opettajien käyttämien työtapojen vaikutuksena oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemiseen. Lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia, mitä keinoja opettajat käyttävät tukeakseen oppilaiden sosiaalista pätevyyttä sekä miten opettajien käyttämiä keinoja voisi kehittää parempaan suuntaan. Oppilaiden näkökulma olisi myös mielenkiintoinen tutkimuskohde kyseessä olevasta asiasta.
Asiasanat: sosiaalipedagogiikka, freinetpedagogiikka, sosiaalinen pätevyys, työtavat
Sosiaalipedagogiikka toimi tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Sosiaalipedagogiikka tarkoittaa sosiaalisen ja pedagogisen työn yhdistämistä. Kaksi keskeistä käsitettä tutkimuksessamme olivat sosiaalinen pätevyys sekä työtavat, mitkä johdettiin sosiaalipedagogiikan pohjalta. Kohderyhmäksi valittiin freinetpedagogiikkaan perustuvan koulun luokanopettajat.
Tutkimuksemme oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Valitsimme fenomenografian tutkimustyypiksi, koska tarkoituksena oli tutkia opettajien mielipiteitä ja käsityksiä tutkittavasta asiasta. Teemahaastattelu toimi tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa, ja haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluna. Tutkimuskohteena oli Helsingin freinetpedagogiikkaan pohjautuvan koulun viisi luokanopettajaa, joista kaikki toimivat eri luokka-asteilla.
Tutkimusaineistosta käy ilmi, että opettajien käyttämät työtavat perustuivat suurimmalta osin opetussuunnitelmaan sekä freinetpedagogiikassa painotettuihin työtapoihin. Freinetpedagogiikkaan pohjautuvan koulun opettajien käyttämillä työtavoilla oli vaikutusta oppilaiden sosiaaliseen pätevyyteen. Opettajat pitivät oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemista tärkeänä. Heidän käyttämillään työtavoilla voidaan sekä edistää että rajoittaa oppilaiden sosiaalista pätevyyttä. Sosiaalinen pätevyys määriteltiin opettajien näkökulmasta yhteistyökykykäsitteen avulla sekä sosiaalisenpätevyyden eri osatekijöiden kautta.
Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella tehtiin seuraavanlaiset neljä johtopäätöstä. freinetpedagogiikkaa toteuttavan koulun opettajien työtavoilla ja oppilaiden sosiaalisella pätevyydellä on suhde toisiinsa. Freinetpedagogiikkaa toteuttavan koulun opettajat tiedostavat sosiaalisen pätevyyden tukemisen tärkeyden, mutta keinot sen tukemiseen ovat vielä kehitysasteella. Freinetpedagogiikkaan perustuvan koulun opettajien käyttämät työtavat edistävät oppilaiden sosiaalista pätevyyttä. Freinetpedagogiikka on yksi sosiaalipedagoginen suuntaus.
Jatkotutkimuksia olisi mielenkiintoista tehdä laajemmin Suomen koulujen sosiaalipedagogiikan tilasta opettajien käyttämien työtapojen vaikutuksena oppilaiden sosiaalisen pätevyyden tukemiseen. Lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia, mitä keinoja opettajat käyttävät tukeakseen oppilaiden sosiaalista pätevyyttä sekä miten opettajien käyttämiä keinoja voisi kehittää parempaan suuntaan. Oppilaiden näkökulma olisi myös mielenkiintoinen tutkimuskohde kyseessä olevasta asiasta.
Asiasanat: sosiaalipedagogiikka, freinetpedagogiikka, sosiaalinen pätevyys, työtavat