Peredača značenij ocenočnyh suffiksov oduševlennyh suŝestvitel’nyh pri perevode s russkogo na finskij âzyk (na materiale hudožestvennyh tekstov)
HILTUNEN, MARINA (2009)
2009
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20235
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20235
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan venäjän kielen elollisia deminutiivisubstantiiveja, esim. mamočka, staruška, synok. Tutkimusaineistona on 43 elollista deminutiivia, jotka on poimittu kaunokirjallisuuden ParRus-rinnakkaiskorpuksesta, ja niiden suomennoksia. Työn tarkoituksena on tarkastella deminutiivien merkitystä ja käyttöä sekä selvittää, millaisia keinoja ja vaihtoehtoja niiden kääntämiseksi on käytetty. Lisäksi tarkastellaan käännösvastineiden kotouttamista ja vieraannuttamista suomalaisen kaunokirjallisuuden FiLT-korpuksen avulla.
Venäjän deminutiivit luonnehtivat tarkoitetta yleensä affektiivisesti ja ilmaisevat objektin kokoa, puhujan asennetta ja arvostusta sitä kohtaan. Ne voivat ilmaista esim. hellyyttä, ironiaa tai halveksintaa, tai pehmentää ilmausta yleisellä tasolla. Deminutiiveja käytetään paljon puhekielessä ja kaunokirjallisuudessa, joissa ne esiintyvät erilaisissa kielellisissä konteksteissa. Suomen kielessä on myös evaluoivia suffikseja, mutta suffiksien järjestelmä ei ole niin kehittynyt kuin venäjän kielessä.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että analysoiduista deminutiiveista suurin osa (59,2 %) oli käännetty tyylillisesti neutraalilla vastineella. Deminutiiveja voidaan myös kääntää tyylillisesti tunnusmerkkisellä sanalla (15 %), kuvailevan adjektiivin avulla (10,2 %) ja suomen deminutiivilla (9,5 %). Harvoissa tapauksissa käännöskeinona käytetään transkriptiota (0,3 %). Lisäksi deminutiivit jätetään kokonaan kääntämättä 5,7 %:ssa tapauksista. Suomalaisten käännösvastineiden käytön tutkimus osoitti, että kotouttava kääntäminen on yleisempää kuin vieraannuttava. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa-antavia ja voivat olla hyödyllisiä käännöksien teossa ja myös venäjää vieraana kielenä opetettaessa ja opiskelussa.
Asiasanat:deminutiivit, evaluoivat suffiksit, subjektiivisen arvion suffiksit, suomentaminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen
Venäjän deminutiivit luonnehtivat tarkoitetta yleensä affektiivisesti ja ilmaisevat objektin kokoa, puhujan asennetta ja arvostusta sitä kohtaan. Ne voivat ilmaista esim. hellyyttä, ironiaa tai halveksintaa, tai pehmentää ilmausta yleisellä tasolla. Deminutiiveja käytetään paljon puhekielessä ja kaunokirjallisuudessa, joissa ne esiintyvät erilaisissa kielellisissä konteksteissa. Suomen kielessä on myös evaluoivia suffikseja, mutta suffiksien järjestelmä ei ole niin kehittynyt kuin venäjän kielessä.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että analysoiduista deminutiiveista suurin osa (59,2 %) oli käännetty tyylillisesti neutraalilla vastineella. Deminutiiveja voidaan myös kääntää tyylillisesti tunnusmerkkisellä sanalla (15 %), kuvailevan adjektiivin avulla (10,2 %) ja suomen deminutiivilla (9,5 %). Harvoissa tapauksissa käännöskeinona käytetään transkriptiota (0,3 %). Lisäksi deminutiivit jätetään kokonaan kääntämättä 5,7 %:ssa tapauksista. Suomalaisten käännösvastineiden käytön tutkimus osoitti, että kotouttava kääntäminen on yleisempää kuin vieraannuttava. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa-antavia ja voivat olla hyödyllisiä käännöksien teossa ja myös venäjää vieraana kielenä opetettaessa ja opiskelussa.
Asiasanat:deminutiivit, evaluoivat suffiksit, subjektiivisen arvion suffiksit, suomentaminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen