Alakoululaisten sosiaalinen kompetenssi ja koulukiusaamiskokemukset
HELSKE, MAIJA (2009)
2009
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20222
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20222
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen sosiaalinen kompetenssi on alakoulun neljäs- ja viidesluokkalaisilla lapsilla ja miten oppilaiden ja opettajien arviot lapsen sosiaalisesta kompetenssista eroavat toisistaan. Tarkoitus oli myös tutkia, onko sosiaalisella kompetenssilla yhteyttä koulukiusaamiskokemuksiin.
Tutkimus on osa laajempaa, Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta: koululaisen ja hänen perheensä terveyden edistäminen kouluyhteisössä. Tutkimusjoukko koostui 145 oppilaasta ja 8 opettajasta. Osallistumisprosentti oli oppilailla 76 % ja opettajilla 100 %. Tutkimus suoritettiin kahdessa eteläsuomalaisessa alakoulussa. Aineiston keruu tapahtui oppituntien aikana strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimuksessa käytettiin monitahoarviointi -testiä oppilaan sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -mittaria. Tässä tutkimuksessa raportoidaan MASKin oppilaille ja opettajille suunnattuja väittämiä. Lisäksi kartoitettiin kiusaamiskokemuksia kahdella kysymyksellä.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 17 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin mittarin ohjeen mukaan kaksi summamuuttujaa: sosiaaliset taidot ja antisosiaalinen käyttäytyminen. Sosiaaliset taidot jakautuu osa-alueisiin yhteistyö ja empatiakyky. Antisosiaalista käyttäytymistä tarkasteltiin impulsiivisuuden ja häiritsevyyden osa-alueiden kautta. Summamuuttujien sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä, t-testiä, Mann Whitneyn U-testiä ja Wilcoxonin merkkitestiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan sekä oppilaiden oman arvion että opettajan arvion mukaan tytöillä että pojilla oli keskimäärin hyvät sosiaaliset taidot ja antisosiaalinen käyttäytyminen melko vähäistä. Sosiaaliset taidot arvioitiin olevan yhtä hyvät sekä tytöillä että pojilla, mutta antisosiaalisen käyttäytymisen olevan harvinaisempaa tytöillä kuin pojilla. Opettajien arviot olivat lähes jokaisella osa-alueella maltillisempia kuin lasten arviot. Sekä kiusaajilla että kiusatuilla oppilailla oli keskimäärin huonommat sosiaaliset taidot ja hieman useammin antisosiaalista käyttäytymistä. Johtopäätöksenä on, että alakoululaisen sosiaalisella kompetenssilla on yhteyttä sekä kiusaamiseen että kiusatuksi joutumiseen.
Avainsanat: koululainen, sosiaalinen kompetenssi, koulukiusaaminen
Tutkimus on osa laajempaa, Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta: koululaisen ja hänen perheensä terveyden edistäminen kouluyhteisössä. Tutkimusjoukko koostui 145 oppilaasta ja 8 opettajasta. Osallistumisprosentti oli oppilailla 76 % ja opettajilla 100 %. Tutkimus suoritettiin kahdessa eteläsuomalaisessa alakoulussa. Aineiston keruu tapahtui oppituntien aikana strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimuksessa käytettiin monitahoarviointi -testiä oppilaan sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -mittaria. Tässä tutkimuksessa raportoidaan MASKin oppilaille ja opettajille suunnattuja väittämiä. Lisäksi kartoitettiin kiusaamiskokemuksia kahdella kysymyksellä.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 17 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin mittarin ohjeen mukaan kaksi summamuuttujaa: sosiaaliset taidot ja antisosiaalinen käyttäytyminen. Sosiaaliset taidot jakautuu osa-alueisiin yhteistyö ja empatiakyky. Antisosiaalista käyttäytymistä tarkasteltiin impulsiivisuuden ja häiritsevyyden osa-alueiden kautta. Summamuuttujien sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä, t-testiä, Mann Whitneyn U-testiä ja Wilcoxonin merkkitestiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan sekä oppilaiden oman arvion että opettajan arvion mukaan tytöillä että pojilla oli keskimäärin hyvät sosiaaliset taidot ja antisosiaalinen käyttäytyminen melko vähäistä. Sosiaaliset taidot arvioitiin olevan yhtä hyvät sekä tytöillä että pojilla, mutta antisosiaalisen käyttäytymisen olevan harvinaisempaa tytöillä kuin pojilla. Opettajien arviot olivat lähes jokaisella osa-alueella maltillisempia kuin lasten arviot. Sekä kiusaajilla että kiusatuilla oppilailla oli keskimäärin huonommat sosiaaliset taidot ja hieman useammin antisosiaalista käyttäytymistä. Johtopäätöksenä on, että alakoululaisen sosiaalisella kompetenssilla on yhteyttä sekä kiusaamiseen että kiusatuksi joutumiseen.
Avainsanat: koululainen, sosiaalinen kompetenssi, koulukiusaaminen