Kiintymystyylin ja emotionaalisen prosessoinnin merkitys traumaperäisessä stressioireilussa
LAHTELA, ANNIKA (2009)
LAHTELA, ANNIKA
2009
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20202
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20202
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiintymystyylin ja emotionaalisen prosessoinnin osuutta traumaperäisessä stressioireilussa kidutustraumojen uhreilla. Kiintymystyyli aktivoituu uhkaavassa tilanteessa aktivoiden kullekin tyylille ominaiset kognitiiviset ja emotionaaliset prosessit, jotka vaikuttavat traumaperäisen stressioireilun kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kiintymystyyleihin liittyvää emotionaalista prosessointia ja traumaattisiin stressioireisiin liittyviä psykologisia mekanismeja.
Tutkittavana oli 295 palestiinalaista entistä poliittista vankia. He raportoivat psyykkisiä ja fyysisiä kidutuskokemuksia Amnesty Internationalin raportteihin perustuvan lomakkeen mukaan. Traumaperäisiä stressioireita tutkittiin käyttäen Harvard Trauma Questionnairea (HTQ). Kiintymystyyliluokat muodostettiin Attachment style questionnair:in (ASQ) perusteella käyttäen Wardin hierarkkista klusterianalyysia. Emotionaalisen prosessoinnin tutkimisessa käytettiin emootioiden monitasomalliin (Frijda, Kuipers, & ter Chure, 1989) pohjautuvaa mittaria, joka koostuu kognitiivisesta arvioinnista, toimintavalmiudesta ja tunnetilojen arvioinnista. Emotionaalisen prosessoinnin tyylit muodostettiin Wardin hierarkkisella klusterianalyysillä. Tutkimusmenetelminä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) ja monimuuttujaista kovarianssianalyysiä (MANCOVA).
Tulokset osoittivat, että sekä kiintymystyyli että emotionaalinen prosessointi vaikuttavat traumaperäisten stressioireiden määrään ja laatuun. Turvallisesti kiintyneiden emotionaalisuus oli integroituneen tasapainoista ja heillä oli vähemmän traumaperäisiä stressioireita kuin ambivalentisti ja välttelevästi kiintyneillä. Ambivalentisti kiintyneiden emotionaalisuudessa korostui alhainen meta-arviointi, alhaisena toimintavalmis ja vaikeus säädellä emootioita. Ambivalentisti kiintyneillä oli intrusiivisia, välttämisoireita ja ylivalppausoireita. Välttelevästi kiintyneiden emotionaalisuudessa korostui alhainen meta-arviointi ja kielteinen emotionaalisuus. Välttelevästi kiintyneillä oli kiintymystyyleistä eniten intruusio-oireita, välttämisoireita ja ylivalppautta. Emotionaalisen prosessoinnin tyyleistä integroitunut tyyli oli yhteydessä vähäisempiin traumaperäisiin oireisiin ja depressiivisen reagoiva tyyli oli yhteydessä voimakkaampiin oireisiin. Intensiivinen kielteinen emotionaalisuus ja vaikeus tunnistaa omia emootioita näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä emotionaalisen prosessoinnin epäonnistumisessa ja traumaperäisten oireiden kehittymisessä. Tulokset vahvistivat myös aiempaa käsitystä siitä, että traumakokemusten määrän lisääntyessä traumaperäisten oireiden määrä kasvaa. Tutkimus antaa tärkeää tietoa hoidollisten interventioiden suunnitteluun.
Asiasanat:kiintymystyyli, emotionaalinen prosessointi, trauma, kidutus
Tutkittavana oli 295 palestiinalaista entistä poliittista vankia. He raportoivat psyykkisiä ja fyysisiä kidutuskokemuksia Amnesty Internationalin raportteihin perustuvan lomakkeen mukaan. Traumaperäisiä stressioireita tutkittiin käyttäen Harvard Trauma Questionnairea (HTQ). Kiintymystyyliluokat muodostettiin Attachment style questionnair:in (ASQ) perusteella käyttäen Wardin hierarkkista klusterianalyysia. Emotionaalisen prosessoinnin tutkimisessa käytettiin emootioiden monitasomalliin (Frijda, Kuipers, & ter Chure, 1989) pohjautuvaa mittaria, joka koostuu kognitiivisesta arvioinnista, toimintavalmiudesta ja tunnetilojen arvioinnista. Emotionaalisen prosessoinnin tyylit muodostettiin Wardin hierarkkisella klusterianalyysillä. Tutkimusmenetelminä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) ja monimuuttujaista kovarianssianalyysiä (MANCOVA).
Tulokset osoittivat, että sekä kiintymystyyli että emotionaalinen prosessointi vaikuttavat traumaperäisten stressioireiden määrään ja laatuun. Turvallisesti kiintyneiden emotionaalisuus oli integroituneen tasapainoista ja heillä oli vähemmän traumaperäisiä stressioireita kuin ambivalentisti ja välttelevästi kiintyneillä. Ambivalentisti kiintyneiden emotionaalisuudessa korostui alhainen meta-arviointi, alhaisena toimintavalmis ja vaikeus säädellä emootioita. Ambivalentisti kiintyneillä oli intrusiivisia, välttämisoireita ja ylivalppausoireita. Välttelevästi kiintyneiden emotionaalisuudessa korostui alhainen meta-arviointi ja kielteinen emotionaalisuus. Välttelevästi kiintyneillä oli kiintymystyyleistä eniten intruusio-oireita, välttämisoireita ja ylivalppautta. Emotionaalisen prosessoinnin tyyleistä integroitunut tyyli oli yhteydessä vähäisempiin traumaperäisiin oireisiin ja depressiivisen reagoiva tyyli oli yhteydessä voimakkaampiin oireisiin. Intensiivinen kielteinen emotionaalisuus ja vaikeus tunnistaa omia emootioita näyttävät olevan keskeisiä tekijöitä emotionaalisen prosessoinnin epäonnistumisessa ja traumaperäisten oireiden kehittymisessä. Tulokset vahvistivat myös aiempaa käsitystä siitä, että traumakokemusten määrän lisääntyessä traumaperäisten oireiden määrä kasvaa. Tutkimus antaa tärkeää tietoa hoidollisten interventioiden suunnitteluun.
Asiasanat:kiintymystyyli, emotionaalinen prosessointi, trauma, kidutus