Sidosryhmäsuhteiden verkosto Botnian sellukiistassa
HEIKKINEN, ANNA (2009)
HEIKKINEN, ANNA
2009
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20197
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20197
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman kohdeilmiönä ovat yritysten ja sidosryhmien väliset suhteet. Sidosryhmäsuhteita tarkastellaan osana suomalaisen metsäyhtiö Botnian sellukiistaa. Kiista alkoi, kun Botnian hallitus teki 7.3.2005 rakennuspäätöksen sellutehtaan rakentamisesta Uruguayihin Fray Bentosin kaupunkiin, Uruguay-joen varrelle. Uruguayn hallitus ja paikalliset asukkaat ilmaisivat tukensa hankkeelle erityisesti sen tuomien työpaikkojen ja taloudellisten vaikutusten vuoksi. Tehdas herätti kuitenkin vastustusta Argentiinan puolella. Argentiinan hallitus ja läheisen Gualeguaychún kaupungin asukkaat vaativat rakennustöiden keskeyttämistä syyttäen tehdasta ilman ja rajajoen veden saastuttamisesta. Vastustus syveni nopeasti laajaksi ja moniulotteiseksi sellukiistaksi, johon osallistui laaja joukko erilaisia sidosryhmiä.
Sidosryhmäsuhteita tarkastellaan tutkimuksessa verkostomaisina kokonaisuuksina. Analyysi alkaa tutkimuskohteena olevan kiistan kehityksen kuvaamisella. Tämän jälkeen tutkimusilmiötä on lähestytty kolmella analyysitasolla: sidosryhmien, vuorovaikutuksen ja verkoston tasolla. Tutkimusmetodeina on käytetty laadullista aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällön analyysia sekä verkostoanalyysia. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa ilmestyneistä hanketta ja kiistaa käsitelleistä uutisartikkeleista aikaväliltä 2005-2007. Aineisto sisältää yhteensä 139 uutisartikkelia.
Tutkimuksen tuloksena johtopäätöksissä esitetään kolme propositiota: (1) Kiistatilanteissa ilmiöpohjainen sidosryhmäanalyysi auttaa huomioimaan tapauksen kontekstin. (2) Sidosryhmäsuhteiden tarkasteleminen yrityksen ja sidosryhmien välisen sekä sidosryhmien keskinäisen vuorovaikutuksen kautta auttaa ymmärtämään suhteiden rakentumista ja niiden vaikutuksia. (3) Sidosryhmät muodostavat tiiviitä verkostoja erityisesti niiden osapuolten kanssa, joilla on sidosryhmän kanssa yhtenevät tavoitteet, voimistaakseen vaikutustaan suhteessa yritykseen. Sidosryhmäsuhdeverkostoista ei ole toistaiseksi tehty laajalti empiiristä tutkimusta, joten yksi tämän tutkimuksen keskeisistä kontribuutioista on tutkimuksessa tehdyn empiirisen kuvauksen tuottaminen.
Asiasanat:Sidosryhmäteoria, sidosryhmäanalyysi, sidosryhmäsuhteet, verkostoteoria, verkostoanalyysi, sisällön analyysi, mediatekstit
Sidosryhmäsuhteita tarkastellaan tutkimuksessa verkostomaisina kokonaisuuksina. Analyysi alkaa tutkimuskohteena olevan kiistan kehityksen kuvaamisella. Tämän jälkeen tutkimusilmiötä on lähestytty kolmella analyysitasolla: sidosryhmien, vuorovaikutuksen ja verkoston tasolla. Tutkimusmetodeina on käytetty laadullista aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällön analyysia sekä verkostoanalyysia. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa ilmestyneistä hanketta ja kiistaa käsitelleistä uutisartikkeleista aikaväliltä 2005-2007. Aineisto sisältää yhteensä 139 uutisartikkelia.
Tutkimuksen tuloksena johtopäätöksissä esitetään kolme propositiota: (1) Kiistatilanteissa ilmiöpohjainen sidosryhmäanalyysi auttaa huomioimaan tapauksen kontekstin. (2) Sidosryhmäsuhteiden tarkasteleminen yrityksen ja sidosryhmien välisen sekä sidosryhmien keskinäisen vuorovaikutuksen kautta auttaa ymmärtämään suhteiden rakentumista ja niiden vaikutuksia. (3) Sidosryhmät muodostavat tiiviitä verkostoja erityisesti niiden osapuolten kanssa, joilla on sidosryhmän kanssa yhtenevät tavoitteet, voimistaakseen vaikutustaan suhteessa yritykseen. Sidosryhmäsuhdeverkostoista ei ole toistaiseksi tehty laajalti empiiristä tutkimusta, joten yksi tämän tutkimuksen keskeisistä kontribuutioista on tutkimuksessa tehdyn empiirisen kuvauksen tuottaminen.
Asiasanat:Sidosryhmäteoria, sidosryhmäanalyysi, sidosryhmäsuhteet, verkostoteoria, verkostoanalyysi, sisällön analyysi, mediatekstit