Palautteen antaminen kehityskeskustelussa. Keskustelunanalyyttinen tutkimus esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta.
HAUKILA, SANNA (2009)
2009
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20182
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20182
Tiivistelmä
Esimiehen ja alaisen välistä kehityskeskustelua pidetään tärkeänä johtamisen työvälineenä sekä palautteen antamisen areenana. Vaikka kehityskeskusteluja on tutkittu mittavasti eri tieteen aloilla, kehityskeskustelun vuorovaikutuksen tutkimus on jäänyt sivurooliin. Tässä tutkimuksessa tarkastelen kehityskeskustelun vuorovaikutusta palautteen antamisen tilanteissa.
Tutkimukseni lähtökohtana ovat ammatillisissa teoksissa ja johtajuuden oppaissa esitetyt ohjeet siitä, minkälaista kehityskeskustelun palautevuorovaikutuksen tulisi olla. Tarkastelen näiden niin sanottujen vuorovaikutusideologioiden toteutumista autenttisessa kehityskeskustelussa keskustelunanalyyttisen menetelmän avulla. Pyrin osoittamaan, miten keskustelijat orientoituvat näihin ohjeisiin ja institutionaaliseen kontekstiin. Analyysissä selvitetään, miten keskustelu rakentuu ja mitkä ovat sen keskeiset toiminnot. Palautetilanteissa tarkastellaan sitä, missä paikoissa ja miten palautetta annetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä videoidusta kunnallisessa päivähoidossa käydystä kehityskeskustelusta sekä kuntien kehityskeskustelukaavakkeista.
Kehityskeskustelujen vuorovaikutusta kuvaa puheenaiheiden rajoittuminen alaiseen ja hänen työhönsä. Institutionaalisuutta osoittaa keskustelun eteneminen hyvin pitkälle kehityskeskustelukaavakkeen järjestyksessä. Varsinainen keskusteluosa rakentuu keskeisistä toiminnoista, joita ovat uutisen kertominen, arviointi, metakeskustelu ja toiminta-ohjeiden antaminen.
Palautteen antaminen on positiivisen tai negatiivisen arvion tekemistä, johon sisältyy keskustelukumppaniin kohdistettu kehu tai syytös. Esimies antaa palautetta uutisen kerronnan tai alaisen itsearvion jälkeen. Alainen antaa palautetta pääasiassa aloitteellisessa vuorossa. Positiivinen palaute on useimmiten kaavamainen ja lyhyt, kun taas negatiivinen palaute vaatii useimmiten pidennetyn keskustelujakson. Negatiivista palautetta annetaan pehmennetysti, useimmiten jonkin toisen toiminnan sisällä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palautteen antamisen käytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi tulosten avulla voidaan tarkentaa ammatillisia ohjeita kehityskeskustelun palautevuorovaikutuksesta.
Asiasanat:kehityskeskustelu, palautteen antaminen, keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus
Tutkimukseni lähtökohtana ovat ammatillisissa teoksissa ja johtajuuden oppaissa esitetyt ohjeet siitä, minkälaista kehityskeskustelun palautevuorovaikutuksen tulisi olla. Tarkastelen näiden niin sanottujen vuorovaikutusideologioiden toteutumista autenttisessa kehityskeskustelussa keskustelunanalyyttisen menetelmän avulla. Pyrin osoittamaan, miten keskustelijat orientoituvat näihin ohjeisiin ja institutionaaliseen kontekstiin. Analyysissä selvitetään, miten keskustelu rakentuu ja mitkä ovat sen keskeiset toiminnot. Palautetilanteissa tarkastellaan sitä, missä paikoissa ja miten palautetta annetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä videoidusta kunnallisessa päivähoidossa käydystä kehityskeskustelusta sekä kuntien kehityskeskustelukaavakkeista.
Kehityskeskustelujen vuorovaikutusta kuvaa puheenaiheiden rajoittuminen alaiseen ja hänen työhönsä. Institutionaalisuutta osoittaa keskustelun eteneminen hyvin pitkälle kehityskeskustelukaavakkeen järjestyksessä. Varsinainen keskusteluosa rakentuu keskeisistä toiminnoista, joita ovat uutisen kertominen, arviointi, metakeskustelu ja toiminta-ohjeiden antaminen.
Palautteen antaminen on positiivisen tai negatiivisen arvion tekemistä, johon sisältyy keskustelukumppaniin kohdistettu kehu tai syytös. Esimies antaa palautetta uutisen kerronnan tai alaisen itsearvion jälkeen. Alainen antaa palautetta pääasiassa aloitteellisessa vuorossa. Positiivinen palaute on useimmiten kaavamainen ja lyhyt, kun taas negatiivinen palaute vaatii useimmiten pidennetyn keskustelujakson. Negatiivista palautetta annetaan pehmennetysti, useimmiten jonkin toisen toiminnan sisällä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palautteen antamisen käytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi tulosten avulla voidaan tarkentaa ammatillisia ohjeita kehityskeskustelun palautevuorovaikutuksesta.
Asiasanat:kehityskeskustelu, palautteen antaminen, keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus