Wärristä valtiopäivämies. Kaarlo Wärri vuoden 1867 valtiopäivillä
SALOVUORI, JARNO (2009)
SALOVUORI, JARNO
2009
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20169
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20169
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen aiheena on Kaarlo Wärri, suomenkielinen talonpoika, joka nousi 1800-luvun lopun suuriruhtinaskunnassa merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan. Hän oli muun muassa 12 kertaa valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana ja kolmesti säädyn puhemies.
Työ keskittyy 1860-lukuun ja Wärrin ensimmäisiin valtiopäiviin. Jo tuolloin hänen yhteiskunnallisessa toiminnassaan oli kaksi osittain toisiinsa nivoutunutta suuntaa. Yhtäältä hän toimi evankelisluterilaisen kirkon ja evankelisen herätysliikkeen piirissä. Toisaalta Wärri oli aktiivinen suomalaisuusmies, joka halusi edistää suomen kieltä ja suomalaista sivistystä.
Tutkimustehtävänä on selvittää Wärrin valintaan ja toimintaan vuoden 1867 valtiopäivillä vaikuttaneet tekijät. Metodina on yhdistää mikrohistoriallinen näkökulma poliittisen historian laajempaan kontekstiin.
Yhtenä tavoitteena on kuvata sosiaalinen verkosto, joka edesauttoi Wärrin valintaa ja vaikutti hänen valtiopäivillä esittämiinsä kantoihin. Tässä yhteydessä korostuvat hänen suorat ja välilliset yhteytensä pääkaupungin fennomaanipiireihin, erityisesti Yrjö Koskiseen.
Suhtautuminen suomen kieleen oli yhteiskuntaa jakava poliittinen kysymys. Oman äidinkielen alistettu asema sai talonpojat etsimään keinoja muuttaa vallitseva asiantila. Tutkimuksen keskeiseksi kysymykseksi nousee, millainen rooli Yrjö Koskisella oli Wärrin valtiopäivillä esittämien anomusten ja mielipiteiden taustalla.
Työn tärkeimmät alkuperäislähteet ovat valtiopäiväasiakirjat sekä eduskunnan arkiston ja Kaarlo Wärrin arkiston aineisto. Wärrin omaa arkistoa säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Aineisto sisältää muun muassa melko laajan, mutta vain osittain säilyneen kirjeenvaihdon Kaarlo ja Maria Wärrin kesken valtiopäivien ajalta.
Säätyvaltiopäiviä koskeva tutkimuskirjallisuus on pääasiassa melko iäkästä. Talonpoikaissäädyn historia on julkaistu 1920-luvulla. Sen lisäksi lähteenä on käytetty muun muassa Suomen kansanedustuslaitoksen historiaa.
Kaarlo Wärrin vuonna 1867 talonpoikaissäädyssä saavuttama asema oli suhteellisen keskeinen, vaikka hän oli säätynsä nuorin ja ensikertalainen. Wärri oli niin sanotun kansallisen ryhmän ytimessä, mikä näkyi hänen panoksessaan kirkkolain käsittelyn eri vaiheissa. Poliittisilta näkemyksiltään hän oli maltillinen ja vanhoillinen jo näillä valtiopäivillä. Wärrin toimintaa ohjasivat uskonnollinen vakaumus ja läheiset suhteet papistoon.
Suomalaisuuden edistäminen nousee tärkeäksi tavoitteeksi Wärrin tutustuttua henkilökohtaisesti Yrjö Koskiseen ja saatuaan tältä kehotuksen anoa valtiokalenterin suomentamista. Koskisen vaikutus näkyy myös muissa valtiopäiväasioissa.
Fennomania löysi Wärrissä vankan kannattajan. Hänen valtiopäiväanomuksissaan korostuu suomen kielen oikeuksien ajaminen Koskisen viitoittamalla linjalla. Wärri toimi eräänlaisena Koskisen asiamiehenä talonpoikaissäädyssä.
Valtiopäivien aikana suomalaisia koettelivat katovuodet ja taloudellinen ahdinko. Kerjäläisongelma ja korkea kuolleisuus koskettivat myös Wärrin lähipiiriä. Tilanteen suorat vaikutukset Wärrin toimiin valtiopäivillä jäivät kuitenkin vähäisiksi.
Työ keskittyy 1860-lukuun ja Wärrin ensimmäisiin valtiopäiviin. Jo tuolloin hänen yhteiskunnallisessa toiminnassaan oli kaksi osittain toisiinsa nivoutunutta suuntaa. Yhtäältä hän toimi evankelisluterilaisen kirkon ja evankelisen herätysliikkeen piirissä. Toisaalta Wärri oli aktiivinen suomalaisuusmies, joka halusi edistää suomen kieltä ja suomalaista sivistystä.
Tutkimustehtävänä on selvittää Wärrin valintaan ja toimintaan vuoden 1867 valtiopäivillä vaikuttaneet tekijät. Metodina on yhdistää mikrohistoriallinen näkökulma poliittisen historian laajempaan kontekstiin.
Yhtenä tavoitteena on kuvata sosiaalinen verkosto, joka edesauttoi Wärrin valintaa ja vaikutti hänen valtiopäivillä esittämiinsä kantoihin. Tässä yhteydessä korostuvat hänen suorat ja välilliset yhteytensä pääkaupungin fennomaanipiireihin, erityisesti Yrjö Koskiseen.
Suhtautuminen suomen kieleen oli yhteiskuntaa jakava poliittinen kysymys. Oman äidinkielen alistettu asema sai talonpojat etsimään keinoja muuttaa vallitseva asiantila. Tutkimuksen keskeiseksi kysymykseksi nousee, millainen rooli Yrjö Koskisella oli Wärrin valtiopäivillä esittämien anomusten ja mielipiteiden taustalla.
Työn tärkeimmät alkuperäislähteet ovat valtiopäiväasiakirjat sekä eduskunnan arkiston ja Kaarlo Wärrin arkiston aineisto. Wärrin omaa arkistoa säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Aineisto sisältää muun muassa melko laajan, mutta vain osittain säilyneen kirjeenvaihdon Kaarlo ja Maria Wärrin kesken valtiopäivien ajalta.
Säätyvaltiopäiviä koskeva tutkimuskirjallisuus on pääasiassa melko iäkästä. Talonpoikaissäädyn historia on julkaistu 1920-luvulla. Sen lisäksi lähteenä on käytetty muun muassa Suomen kansanedustuslaitoksen historiaa.
Kaarlo Wärrin vuonna 1867 talonpoikaissäädyssä saavuttama asema oli suhteellisen keskeinen, vaikka hän oli säätynsä nuorin ja ensikertalainen. Wärri oli niin sanotun kansallisen ryhmän ytimessä, mikä näkyi hänen panoksessaan kirkkolain käsittelyn eri vaiheissa. Poliittisilta näkemyksiltään hän oli maltillinen ja vanhoillinen jo näillä valtiopäivillä. Wärrin toimintaa ohjasivat uskonnollinen vakaumus ja läheiset suhteet papistoon.
Suomalaisuuden edistäminen nousee tärkeäksi tavoitteeksi Wärrin tutustuttua henkilökohtaisesti Yrjö Koskiseen ja saatuaan tältä kehotuksen anoa valtiokalenterin suomentamista. Koskisen vaikutus näkyy myös muissa valtiopäiväasioissa.
Fennomania löysi Wärrissä vankan kannattajan. Hänen valtiopäiväanomuksissaan korostuu suomen kielen oikeuksien ajaminen Koskisen viitoittamalla linjalla. Wärri toimi eräänlaisena Koskisen asiamiehenä talonpoikaissäädyssä.
Valtiopäivien aikana suomalaisia koettelivat katovuodet ja taloudellinen ahdinko. Kerjäläisongelma ja korkea kuolleisuus koskettivat myös Wärrin lähipiiriä. Tilanteen suorat vaikutukset Wärrin toimiin valtiopäivillä jäivät kuitenkin vähäisiksi.