LAADUN JA HINNAN SUHDE JULKISISSA HANKINNOISSA - kokonaistaloudellisen edullisuuden eri komponentit ja merkitys vertailuperusteissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoite jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi tavoitteena on rakentaa kokonaistaloudellisen edullisuuden kriteeristö, joka toimii työkaluna kilpailutuksia tekeville hankintayksiköille. Toiseksi kriteeristöön peilaten pyritään selvittämään, onko halvimman hinnan mukaan tehty kilpailutus kokonaistaloudellisesti edullinen, miten laatu on huomioitu siinä sekä erilaisten hankinta-esimerkkien kautta sitä, miten käytännön hankinnoissa käytetyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet on valittu suhteessa luotuun kriteeristöön. Kolmantena tavoitteena on kehittää aineistosta nousseita laskentamenettelyjä ja laadun vertailutapoja.

Tutkimusaineistoina käytetään Espoon, Helsingin ja Vantaan elintarvikehankintojen sekä pääkaupunkiseudun yhteishankintojen ja Vantaan kaupungin muiden materiaalihankintojen tarjouspyyntöjä liitteineen.

Laatu- ja hintateorian kautta rakennettu hankintakriteeristö on laaja, sillä se pyrkii huomioimaan mahdollisimman hyvin kuntien laajan kilpailutuskentän. Kriteeristö lähestyy laatua sen neljän näkökulman kautta ja huomioi myös hinnan eri painoarvoineen.

Kokonaistaloudellista edullisuutta määritellään tarjouspyynnössä useassa eri vaiheessa. Halvimman hinnan mukaisessa kilpailutuksessa haluttu laatu saavutetaan ehdottomilla edellytyksillä ja kokonaistaloudellisuutta saavutetaan myös välillisillä tekijöillä, kuten sopimuskauden pituudella tai maksuehdolla. Vaikka vertailuperusteena on vain hinta, kokonaisuudessaan hankinta on kokonaistaloudellisesti edullinen, sillä tulee täyttää tietyt edellytykset, jotta tarjouskilpailuun voi osallistua.

Vertailuperusteiden kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa käytetään aineistona hyvin erilaisia hankintoja. Yhteistä näyttää olevan se, että on tyypillistä käyttää kahta vertailuperustetta. Niiden suhde luotuun kriteeristöön vaikutti suppealta ja painottuu suunnittelu- ja tuotekeskeiseen laatuun eli mitä ja miten -ominaisuuksiin. Laadun osalta voi todeta, että subjektiivista arviointia käytetään paljon, jotta saavutetaan oikea, haluttu laatu.

Hintojen vertailumenettelyillä näyttää olevan vaikutusta kustannussäästöjen saavuttamiseen. Erilaisilla laskentamenettelyillä vaikutetaan myös laatuun, osakokonaisuuksiin voidaan saada hinta-laatusuhteeltaan parempi toimittaja kuin koko tuotekoriin, jossa tarjoaja voi kenties taktikoida valikoimalla ja hinnan asetannalla.

Asiasanat:hankinta, laatu, hinta, kokonaistaloudellinen edullisuus, vertailuperusteet, arviointikriteerit