Esimiesvalmennusten vaikuttavuus. Miten esimiesvalmennusten vaikutukset näkyvät valmennettujen käytännöntyössä? Tapaus Helsingin kaupunki.

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia esimiesvalmennusten vaikuttavuutta ja käytettävyyttä suhteessa valmennettujen käytännöntyöhön. Vaikuttavuutta tutkittiin valmennettujen työnantajaorganisaation näkökulmasta, ja se määriteltiin tuloksellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden avulla. Tuloksellisuus ilmeni valmennettujen oppimisena ja uuden tiedon sisäistämisenä. Tehokkuudella tarkoitettiin oppien siirtymistä käytännöntasolle, tuottavuus puolestaan kuvasti valmennuksien myötä saatujen oppien siirtymistä työnantajaorganisaation käyttöön ja käytäntöihin.

Laadullisin menetelmin toteutetun tutkimuksen kohdeorganisaatioksi valikoitui Helsingin kaupunki, jonka henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut -yksikössä on organisoitu ja toteutettu useita erilaisia valmennuksia. Aineisto kerättiin harkinnanvaraisen näytteen avulla. Tutkimuksen kohdejoukko valittiin asetettujen kriteerien perusteella yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, jonka jälkeen potentiaalisia vastaajia lähestyttiin sähköpostin välityksellä. Tutkimukseen osallistumisesta päättivät vastaajat itse. Aineisto kerättiin vuoden 2008 loka- ja marraskuun aikana laadullisella kyselylomakkeella, mikä sisälsi teemojen mukaisesti ryhmiteltyjä avoimia kysymyksiä. Vastaajat palauttivat kyselylomakkeet sähkö- ja kirjepostin välityksellä. Empiirinen aineisto sisältää TREENI - lähiesimiesvalmennuksista ja EVA - esimiesvalmennuksista vuosina 2005-2007 valmistuneiden esimiesten kokemuksia valmennusten käytännönhyödyistä, merkityksistä ja kokemuksista.

Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston analyysissä valmennusten vaikuttavuutta tarkasteltiin teoreettisessa viitekehyksessä määriteltyjen vaikuttavuuden ilmenemismuotojen kautta. Analyysissa keskityttiin käsitteiden laadullisiin ominaisuuksiin, taloudellisista vaikutuksista ei tämän tutkimuksen yhteydessä oltu kiinnostuneita. Lisäksi tutkimuksen myötä perehdyttiin valmennuksen vaikutuksiin valmennettavien urakehityksen myötä. Tutkimuksen perusteella myös luotiin yhä vaikuttavamman valmennuksen ideaalimalli.

Tutkimuksen myötä vaikuttavuuden ilmenemismuotojen todettiin kumuloituvan siirryttäessä tuloksellisuudesta kohti tehokkuutta ja tuottavuutta. Tuloksien mukaan esimiesvalmennusten vaikuttavuuden taustalla ovat yksilölliset tekijät, oppimiseen liittyvät tekijät sekä ympäristötekijät. Kaksi ensin mainittua auttoivat valmennettavia oppimaan ja käyttämään oppimaansa tehokkaasti hyödykseen. Valmennuksien vaikuttavuuden todettiin kasvavan henkilökohtaisesti asetettujen tavoitteiden myötä, koska tavoitteellisuus yhdistyy valmennuksia kohtaan koettuun motivaatioon sekä edesauttaa sitouttamaan valmennettua valmennusprosessiin sekä organisaation toimintaan. Ympäristötekijöiden merkitys korostuu edettäessä kohti tehokkaita ja tuottavia valmennuksia. Merkittävin valmennuksien vaikuttavuuteen vaikuttava ympäristötekijä oli tutkimuksen mukaan ympäristöstä saatava tuki. Tutkimuksen mukaan organisaation kannalta vaikuttavimpia ovat tuottavat valmennukset, joissa yhdistyvät kaikki vaikuttavuuden ilmenemismuodot. Lisäksi tuloksista voitiin todeta, että valmennuksien vaikuttavuus paranee jos valmennettavat toteuttavat valmennuksien aikana omaan työhönsä liittyvän käytännön kehittämishankkeen.

Avainsanat: esimies, valmentaminen, vaikuttavuus, ohjaukselliset menetelmät