Stora munsbitar, sålda bilar och stötestenar på vägen. Jämförande studie av EU-metaforiken i Politiken, Helsingin Sanomat och Dagens Nyheter under EU-toppmötet 16 - 17.12.2004
MÄLKIÄINEN, PIRJO (2009)
2009
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-10-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20120
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20120
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään miten EU-huippukokous 16.-17.12.2004 ja kokouksen keskeisin asia Turkin EU-jäsenyysneuvottelut esitetään metaforien avulla tanskalaisessa Politiken-sanomalehdessä, Helsingin Sanomissa ja ruotsalaisessa Dagens Nyheter -sanomalehdessä. Tutkielma on vertaileva ja erityinen mielenkiinto kohdistetaan mahdollisiin eroihin metaforissa. Analyysin yhteydessä keskustellaan myös eri metaforien välittämästä positiivisesta tai negatiivisesta kuvasta. Lisäksi tutkielmassa käsitellään metaforien valtaa ja ketkä tätä valtaa käyttävät, sekä miten vertailevien metaforatutkimusten tulokset voivat olla avuksi vieraiden kielten oppimisessa ja käännösprosessissa.
Materiaali koostuu sanomalehtiartikkeleista ja kuvateksteistä. EU-huippukokousta käsiteltiin eniten Politikenissa ja vähiten Dagens Nyheterissä. Yksittäisten metaforisten ilmaisujen sijaan mielenkiinto on kohdistettu kognitiivisen metaforateorian mukaisesti laajempiin käsitetason metaforiin ja niiden kautta avautuvaan tapaan hahmottaa EU:ta. Käsitetason metaforat on muodostettu yksittäisten ilmaisujen perusteella. Kognitiivinen metaforateoria soveltuu konventionaalisten EU-metaforien tutkimiseen ja käsitän metaforan teorian mukaisesti kielikuvaksi, jonka avulla abstraktimpaa ja tuntemattomampaa ilmiötä käsitellään tutumman ja arkipäiväisemmän ilmiön avulla. Käsitän metaforan myös tavaksi olla vuorovaikutuksessa lukijan kanssa. Tutkielmassa on myös huomioitu kulttuurin mahdollinen vaikutus metaforiin ja eroihin metaforien käytössä.
Analyysin perusteella EU:ta kuvataan vakiintunein metaforin kaikissa kolmessa lehdessä. Turkin tie EU:hun näyttäytyy vaikeana ja huippukokouksen neuvotteluja kuvataan myös vaikeiksi mikä näyttäytyy mm. sota-metaforan yleisyyden kautta. Lehtien välillä on kuitenkin myös eroja metaforien käytössä. Esimerkiksi Politiken-lehdessä neuvotteluja arkipäiväistetään mm. juhlametaforien avulla. Suomalaisesta materiaalista puolestaan puuttuu EU:n näkeminen kerhona, jonka jäseniä jäsenmaat ovat. Materiaalin pienuuden takia on kuitenkin mahdotonta todistaa eroja metaforien käytössä ja mistä mahdolliset erot johtuvat. Mielestäni tutkielman tulokset antavat kuitenkin aihetta laajempaan jatkotutkimukseen.
Asiasanat:metafora, kognitiivinen metaforateoria, Euroopan unioni, EU-huippukokous, Turkin EU-jäsenyys, sanomalehtikieli
Materiaali koostuu sanomalehtiartikkeleista ja kuvateksteistä. EU-huippukokousta käsiteltiin eniten Politikenissa ja vähiten Dagens Nyheterissä. Yksittäisten metaforisten ilmaisujen sijaan mielenkiinto on kohdistettu kognitiivisen metaforateorian mukaisesti laajempiin käsitetason metaforiin ja niiden kautta avautuvaan tapaan hahmottaa EU:ta. Käsitetason metaforat on muodostettu yksittäisten ilmaisujen perusteella. Kognitiivinen metaforateoria soveltuu konventionaalisten EU-metaforien tutkimiseen ja käsitän metaforan teorian mukaisesti kielikuvaksi, jonka avulla abstraktimpaa ja tuntemattomampaa ilmiötä käsitellään tutumman ja arkipäiväisemmän ilmiön avulla. Käsitän metaforan myös tavaksi olla vuorovaikutuksessa lukijan kanssa. Tutkielmassa on myös huomioitu kulttuurin mahdollinen vaikutus metaforiin ja eroihin metaforien käytössä.
Analyysin perusteella EU:ta kuvataan vakiintunein metaforin kaikissa kolmessa lehdessä. Turkin tie EU:hun näyttäytyy vaikeana ja huippukokouksen neuvotteluja kuvataan myös vaikeiksi mikä näyttäytyy mm. sota-metaforan yleisyyden kautta. Lehtien välillä on kuitenkin myös eroja metaforien käytössä. Esimerkiksi Politiken-lehdessä neuvotteluja arkipäiväistetään mm. juhlametaforien avulla. Suomalaisesta materiaalista puolestaan puuttuu EU:n näkeminen kerhona, jonka jäseniä jäsenmaat ovat. Materiaalin pienuuden takia on kuitenkin mahdotonta todistaa eroja metaforien käytössä ja mistä mahdolliset erot johtuvat. Mielestäni tutkielman tulokset antavat kuitenkin aihetta laajempaan jatkotutkimukseen.
Asiasanat:metafora, kognitiivinen metaforateoria, Euroopan unioni, EU-huippukokous, Turkin EU-jäsenyys, sanomalehtikieli