Onks jollakin kysymyksiä? Keskustelunanalyyttisia näkökulmia ammattikouluopiskelijoiden puhe-esityksiin
HILTUNEN, JARI O. (2009)
2009
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-02-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20101
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20101
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Tutkielman aihepiirinä ovat nuorisoasteen ammattioppilaitoksen opiskelijoiden suulliset tekstitaidot. Pienen otoksen avulla tutkitaan teknisen alan ammatillisten opiskelijoiden suullisia tekstitaitoja ja diskursseja. Keskeiset tutkimusmenetelmät ovat diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi sekä muut sellaiset kielitieteelliset analyysimenetelmät, jotka antavat relevanttia tietoa kyseisten opiskelijoiden diskursseista. Tutkimusaineistona on 36 ammattiin opiskelevan, nuorisoasteen opiskelijan videoitua suullista esitystä. Aineistoa lähestytään yhtäältä muutaman kielellisen ja ei-kielellisen asian suhteen sekä toisaalta erittelemällä kahta puhe-esitystä tarkemmin kielitieteen ja diskurssianalyysin keinoin. Tutkimustulokset liittyvät diskurssi-identiteettien ja puheaktien havainnointiin. Puhetta pitävä opiskelija suuntautuu puheessaan pitkälti esitystilanteen ja oman valmistautumisensa mukaan. Tiedostaessaan kuulijoidensa erilaisia valmiuksia ja ominaisuuksia puhuja muotoilee puheeseensa erilaisia elementtejä, jotka sopivat erilaisille vastaanottajille (opettajalle ja muille opiskelijoille). Tutkimani opiskelijat aloittivat puheensa yleensä tervehdyksellä tai jollakin muulla sellaisella puheaktilla, jonka funktiona oli rakentaa yhteisyyttä ja myönteistä ilmapiiriä opiskelijajoukon sisälle. Opiskelijoiden kysymykset toisilleen olivat joko asiallisia tai ei-asiallisia. Ns. naurukeskustelu näyttää olevan potentiaalinen vaihtoehto opiskelijajoukon interpersoonaiseksi tavoitteeksi. Aineisto vahvistaa käsitystä, että opiskelijoiden ja opettajien diskurssi-identiteetit muodostuvat lähtökohdiltaan verraten "vanhanaikaisiksi": opettaja säilyy luokan johtohahmona, vaikka puhetta pitävä opiskelija ja opettaja käytännössä vaihtavat esityksen ajaksi paikkoja. Opiskelijan diskurssi-identiteetti puheen pitäjänä riippuu ennen kaikkea ennakkoon valmistautumisesta. Puhe-esitysten aikana opettajan rooli muodostui monipuoliseksi niin pedagogisesti kuin sosiaalisesti. Opettaja asettaa persoonallaan ja puheenvuoroillaan keskustelulle rajoja, joiden sisällä keskustelua voidaan käydä ja joiden ylittäminen on kiellettyä.
Asiasanat (vapaaehtoinen):: osallistumiskehikko, keskustelunanalyysi, diskurssi-identiteetti, puheakti
Tutkielman aihepiirinä ovat nuorisoasteen ammattioppilaitoksen opiskelijoiden suulliset tekstitaidot. Pienen otoksen avulla tutkitaan teknisen alan ammatillisten opiskelijoiden suullisia tekstitaitoja ja diskursseja. Keskeiset tutkimusmenetelmät ovat diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi sekä muut sellaiset kielitieteelliset analyysimenetelmät, jotka antavat relevanttia tietoa kyseisten opiskelijoiden diskursseista. Tutkimusaineistona on 36 ammattiin opiskelevan, nuorisoasteen opiskelijan videoitua suullista esitystä. Aineistoa lähestytään yhtäältä muutaman kielellisen ja ei-kielellisen asian suhteen sekä toisaalta erittelemällä kahta puhe-esitystä tarkemmin kielitieteen ja diskurssianalyysin keinoin. Tutkimustulokset liittyvät diskurssi-identiteettien ja puheaktien havainnointiin. Puhetta pitävä opiskelija suuntautuu puheessaan pitkälti esitystilanteen ja oman valmistautumisensa mukaan. Tiedostaessaan kuulijoidensa erilaisia valmiuksia ja ominaisuuksia puhuja muotoilee puheeseensa erilaisia elementtejä, jotka sopivat erilaisille vastaanottajille (opettajalle ja muille opiskelijoille). Tutkimani opiskelijat aloittivat puheensa yleensä tervehdyksellä tai jollakin muulla sellaisella puheaktilla, jonka funktiona oli rakentaa yhteisyyttä ja myönteistä ilmapiiriä opiskelijajoukon sisälle. Opiskelijoiden kysymykset toisilleen olivat joko asiallisia tai ei-asiallisia. Ns. naurukeskustelu näyttää olevan potentiaalinen vaihtoehto opiskelijajoukon interpersoonaiseksi tavoitteeksi. Aineisto vahvistaa käsitystä, että opiskelijoiden ja opettajien diskurssi-identiteetit muodostuvat lähtökohdiltaan verraten "vanhanaikaisiksi": opettaja säilyy luokan johtohahmona, vaikka puhetta pitävä opiskelija ja opettaja käytännössä vaihtavat esityksen ajaksi paikkoja. Opiskelijan diskurssi-identiteetti puheen pitäjänä riippuu ennen kaikkea ennakkoon valmistautumisesta. Puhe-esitysten aikana opettajan rooli muodostui monipuoliseksi niin pedagogisesti kuin sosiaalisesti. Opettaja asettaa persoonallaan ja puheenvuoroillaan keskustelulle rajoja, joiden sisällä keskustelua voidaan käydä ja joiden ylittäminen on kiellettyä.
Asiasanat (vapaaehtoinen):: osallistumiskehikko, keskustelunanalyysi, diskurssi-identiteetti, puheakti