Viattomuus, vaara ja kehitys: suhtautuminen lasten lukemisharrastukseen Kirjastolehdessä 1940-1950-luvulla
SAVOLAINEN, ILONA (2010)
SAVOLAINEN, ILONA
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20286
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20286
Tiivistelmä
Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: millä tavalla 1940-1950-luvun Kirjastolehdissä suhtaudutaan lasten lukemisharrastukseen? Aineistoksi kerättiin kaikki 1940-1950-luvun Kirjastolehden artikkelit, jotka käsittelevät lasten lukemisharrastusta. Aineiston analyysissa keskityttiin neljään eri alakysymykseen: millaisia lapsilukijoita artikkeleissa esiintyy, millaisia teoksia lapsilukijan pitäisi aineiston perusteella lukea ja millaisia karttaa, millä tavalla lapsilukijan toivotaan lukevan sekä millä tavalla kirjaston pitäisi kannustaa, ohjata ja rajoittaa lasten lukemisharrastusta.
Tutkimuksessa löytyi kolme eri näkökulmaa, joista lasten lukemisharrastusta tarkasteltiin. Kasvatuksellisesta näkökulmasta lapsilukija nähdään ennen kaikkea kasvatuksen kohteena ja kirjallisuus kasvatuksen välineenä. Lukemisen tarkoituksena on opettaa tai sivistää lasta ja kirjastolla on kasvattava tai sivistävä tarkoitus. Psykologisesta näkökulmasta lapsilukijaa tarkastellaan ennen kaikkea kehittyvänä vaistojen ohjaamana olentona, jonka toiminta perustuu tiedostamattomiin tarpeisiin. Kirjallisuuden tarkoitus on sosiaalistaa lapsi. Lapsen lukemisharrastus kehittyy samassa tahdissa lapsen sosiaalisen, moraalisen ja psykologisen kehityksen kanssa. Kirjaston pitää tuntea lapsen kirjallisen kehityksen vaiheet, mutta antaa kehitysprosessin edetä omalla painollaan.
Omakohtaisissa kertomuksissa esiintyi lisäksi kokemuksellinen näkökulma, jossa suhde lapsuuden lukemisharrastukseen on nostalginen ja romanttinen. Lapsilukija nähdään kokevana subjektina. Kaikenlaiseen kirjallisuuteen suhtaudutaan suvaitsevasti ja jopa eskapistinen lukeminen hyväksytään. Kirjaston rooli on tarjota lukemista ja tukea lapsen lukemisharrastusta.
Asiasanat:yleiset kirjastot, lapset, lukeminen
Tutkimuksessa löytyi kolme eri näkökulmaa, joista lasten lukemisharrastusta tarkasteltiin. Kasvatuksellisesta näkökulmasta lapsilukija nähdään ennen kaikkea kasvatuksen kohteena ja kirjallisuus kasvatuksen välineenä. Lukemisen tarkoituksena on opettaa tai sivistää lasta ja kirjastolla on kasvattava tai sivistävä tarkoitus. Psykologisesta näkökulmasta lapsilukijaa tarkastellaan ennen kaikkea kehittyvänä vaistojen ohjaamana olentona, jonka toiminta perustuu tiedostamattomiin tarpeisiin. Kirjallisuuden tarkoitus on sosiaalistaa lapsi. Lapsen lukemisharrastus kehittyy samassa tahdissa lapsen sosiaalisen, moraalisen ja psykologisen kehityksen kanssa. Kirjaston pitää tuntea lapsen kirjallisen kehityksen vaiheet, mutta antaa kehitysprosessin edetä omalla painollaan.
Omakohtaisissa kertomuksissa esiintyi lisäksi kokemuksellinen näkökulma, jossa suhde lapsuuden lukemisharrastukseen on nostalginen ja romanttinen. Lapsilukija nähdään kokevana subjektina. Kaikenlaiseen kirjallisuuteen suhtaudutaan suvaitsevasti ja jopa eskapistinen lukeminen hyväksytään. Kirjaston rooli on tarjota lukemista ja tukea lapsen lukemisharrastusta.
Asiasanat:yleiset kirjastot, lapset, lukeminen