Luokanopettajien käsityksiä luovan toiminnan ohjaamisen haasteista

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa luokanopettajien käsityksiä luovan toiminnan ohjaamisen haasteista. Luovuus ja luova toiminta ovat laajoja ja moniulotteisia käsitteitä. Tämän vuoksi heräsi kiinnostus selvittää luokanopettajien käsityksiä luovan toiminnan luonteesta sekä niistä haasteista, joita luokanopettajat kohtaavat oppilaiden luovuuteen johdattamisessa sekä luovan toiminnan ohjaamisessa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kantahämäläistä luokanopettajaa. Haastattelutyyppinä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa haastateltavat saivat vapaasti kertoa näkemyksistään tarkoituksenmukaisten kysymysten pohjalta. Kvalitatiivinen tutkimusote oli perusteltua, sillä tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokonaisvaltaisesti luokanopettajien käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä.

Tutkimuksen pääongelmana oli kartoittaa luokanopettajien käsityksiä luovaan toiminnan ohjaamisen haasteista. Tutkimuksen alaongelmina oli selvittää luokanopettajien käsityksiä luovasta toiminnasta luovuuden neljän elementin eli yksilön, ympäristön, prosessin sekä produktin näkökulmasta.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että opettajat käsittivät luovuuden toimintana, jossa yksilö luo itselleen uutta sisäsyntyisen kiinnostuksen pohjalta. Luova oppilas nähtiin kekseliäänä, kokeilevana sekä rajoja rikkovana oppijana, joka haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Opettajat ajattelivat luovuudella ja älykkyydellä olevan yhteys, mutta keskivertoälykkyyden nähtiin riittävän luovaan toimintaan. Luovan toiminnan onnistumiseksi opettajan on oltava salliva, vuorovaikutteinen sekä innostava. Opettajalla nähtiin olevan merkittävä rooli oikeanlaisen, eli turvallisen, uhattoman ja innostavan, ilmapiirin virittäjänä. Kouluorganisaatio nähtiin jäykkänä ja autoritäärisenä, mutta opettajien välisellä yhteistyöllä, ammattitaidolla ja rohkaisevalla ilmapiirillä nähtiin olevan ratkaiseva rooli luovan toiminnan mahdollistumisessa. Opettajat näkivät riittävän ajan, oppilaiden sitoutumisen sekä mahdollisuuden toimia itsenäisesti luovaa toimintaa edistävinä tekijöinä. Arvioinnilla ajateltiin olevan kaksijakoinen vaikutus oppilaiden luovan toiminnan onnistumisessa, sillä toisaalta arviointi saattaa kannustaa ja motivoida, toisaalta taas latistaa ja estää luovuuden syntymisen. Opettajan nähtiin olevan ratkaisevassa roolissa opetussuunnitelman toteuttamisessa sekä siinä, miten hän opetussuunnitelman tavoitteet oppilaille esittää.

Tutkimus osoitti oikeaksi mielikuvamme luovuuden moniulotteisesta luonteesta. Luova toiminta vaatii onnistuakseen luovuuden neljän elementin tasapainon. Yksilön sisäinen motivaatio yhdessä sallivan ja rohkaisevan eli luovuutta tukevan ympäristön kanssa voi johtaa onnistuneisiin luovan toiminnan prosesseihin ja produkteihin. Tämän tutkimuksen tuloksia opettajat voivat käyttää tukena pohtiessaan omia keinojaan tukea oppilaiden luovuuden ja luovan toiminnan viriämistä.

Avainsanat: luovuus, luova toiminta, motivaatio, älykkyys, lahjakkuus