Vastaanottavan yleisön käsitykset ruututekstien konventioista
KATAJAMÄKI, SATU (2009)
KATAJAMÄKI, SATU
2009
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20068
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20068
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan television katselijoiden tietoa tekstitysten käytännöistä. Tarkoituksena on selvittää, missä määrin suomalaiset ovat oppineet tunnistamaan tekstityksissä esiintyviä tiettyjä lainalaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi aika- ja tilarajoituksiin sekä muihin konventioihin. Oletuksena on, että suomalaisten runsaasta television katselusta johtuen ainakin muutamia käytäntöjä olisi huomioitu, vaikka toisaalta tekstitysten melko negatiivisesta vastaanotosta voisi luulla, etteivät katsojat ole perillä kaikista niistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat ja rajoittavat tekstittäjän työtä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin internet-kyselyä, jossa tutkittiin niin vastaajien suhtautumista tekstityksiin kuin heidän tietojaan ja huomioitaan tekstitysten konventioista. Lisäksi heitä pyydettiin etsimään mallirepliikeistä seikkoja, joita he pitivät virheellisenä. Vastaukseksi saatujen 106 vastauksen perusteella katsojilla on jonkin verran tietoa tekstitysten tekemisestä, mutta silti yli puolet vastauksista oli jotain muuta kuin mitä haettiin. Kaiken kaikkiaan vastaajat olivat parempia löytämään tekstityksistä "virheitä" kuin vastaamaan suoraan tekstityksiä koskeviin kysymyksiin. Tämä saattaisi vihjata siihen, että katsojat huomioivat tekstityskonventiot enemmänkin alitajunnan tasolla kuin tietoisesti: useassa tapauksessa vastaaja löysi repliikistä virheen, mutta ei osannut kertoa, miksi se oli hänen mielestään virhe.
Vastausten perusteella television edessä vietetyillä tunneilla ei ole suoraa yhteyttä tiedon määrään, mutta sitä vastoin katsojan iällä näyttää olevan jonkin verran merkitystä. Nuoremmat vastaajat tiesivät tekstityskonventioista hieman keskivertoa enemmän, kun taas yli 50-vuotiaat vastaajat tiesivät selkeästi muita vastaajia vähemmän.
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että ne vastaajat, jotka tiesivät keskivertoa enemmän, suhtautuivat myös hieman positiivisemmin tekstityksiin kuin muut vastaajat. Näin ollen vastausten perusteella voidaankin olettaa, että jos television katsojat tietäisivät enemmän tekstitysten tekemisestä, tekstitysten vastaanottokin saattaisi muuttua positiivisemmaksi.
Asiasanat:audiovisuaalinen kääntäminen, ruututekstit, tekstityskonventiot, kyselytutkimus
Tutkimuksen aineistona käytettiin internet-kyselyä, jossa tutkittiin niin vastaajien suhtautumista tekstityksiin kuin heidän tietojaan ja huomioitaan tekstitysten konventioista. Lisäksi heitä pyydettiin etsimään mallirepliikeistä seikkoja, joita he pitivät virheellisenä. Vastaukseksi saatujen 106 vastauksen perusteella katsojilla on jonkin verran tietoa tekstitysten tekemisestä, mutta silti yli puolet vastauksista oli jotain muuta kuin mitä haettiin. Kaiken kaikkiaan vastaajat olivat parempia löytämään tekstityksistä "virheitä" kuin vastaamaan suoraan tekstityksiä koskeviin kysymyksiin. Tämä saattaisi vihjata siihen, että katsojat huomioivat tekstityskonventiot enemmänkin alitajunnan tasolla kuin tietoisesti: useassa tapauksessa vastaaja löysi repliikistä virheen, mutta ei osannut kertoa, miksi se oli hänen mielestään virhe.
Vastausten perusteella television edessä vietetyillä tunneilla ei ole suoraa yhteyttä tiedon määrään, mutta sitä vastoin katsojan iällä näyttää olevan jonkin verran merkitystä. Nuoremmat vastaajat tiesivät tekstityskonventioista hieman keskivertoa enemmän, kun taas yli 50-vuotiaat vastaajat tiesivät selkeästi muita vastaajia vähemmän.
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että ne vastaajat, jotka tiesivät keskivertoa enemmän, suhtautuivat myös hieman positiivisemmin tekstityksiin kuin muut vastaajat. Näin ollen vastausten perusteella voidaankin olettaa, että jos television katsojat tietäisivät enemmän tekstitysten tekemisestä, tekstitysten vastaanottokin saattaisi muuttua positiivisemmaksi.
Asiasanat:audiovisuaalinen kääntäminen, ruututekstit, tekstityskonventiot, kyselytutkimus