Ilmastonmuutos ja turvallisuus - turvallisuuskäsitysten diskursiivinen rakentuminen osana YK:n turvallisuusneuvoston ilmastonmuutoskeskustelua
KAHRA, MATTI (2009)
KAHRA, MATTI
2009
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20057
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20057
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on monimutkainen ja globaali ympäristöperäinen ongelma, jolla tulee olemaan merkittäviä alueellisesti ja ajallisesti eri lailla vaikuttavia seurauksia. Pro gradu-tutkielmani tarkastelee ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia turvallisuuden näkökulmasta. Tutkielman hypoteesina on, että turvallisuus on toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa rakentuva käsite, jonka kulloinenkin sisältö rakentuu vallankäytön seurauksena. Tutkin erilaisten turvallisuuskäsitysten diskursiivista rakentumista YK:n turvallisuusneuvostossa esitettyjen puheenvuorojen kautta. Menetelmällisenä viitekehyksenä käytän diskurssianalyyttista lähestymistapaa.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisen politiikan turvallisuuden tutkimuksen sekä ympäristön ja turvallisuuden yhdistävistä teoreettisista orientaatioista. Tuon esille erilaisten teoreettisten lähestymistapojen vahvuuksia ja heikkouksia ilmastonmuutosongelman ymmärtämisessä. Kritisoin kansallisen turvallisuuden käsitteen kapeutta ja perustan oman näkemykseni kriittisille ja inhimillistä turvallisuutta painottaville orientaatioille.
Tutkimustuloksissa korostuu teollisuus - ja kehitysmaiden välinen epäoikeudenmukaisuus ilmastonmuutoksen syiden ja seurausten takana. Kehitysmaiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vaikuttaneet hyvin vähän ilmakehässä tapahtuviin muutoksiin, mutta silti nämä maat tulevat kärsimään ensimmäisenä ja eniten ilmiön seurauksista. Teollisuusmaiden turvallisuuskäsityksissä korostuivat kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Maiden uhkakuvissa painotettiin epävakauteen ja konflikteihin liittyvien tekijöiden vaikutusta etenkin kehitysmaissa. Ongelmien ratkaisustrategioissa teollisuusmaat korostivat kollektiivista vastuuta ja teknologis-taloudellisia ratkaisuja tavalla, joka ei huomioi historiallisia vastuita tai vallitsevia köyhyys - ja kehitysongelmia. Kehitysmaiden turvallisuuskäsityksissä korostuivat inhimillistä turvallisuutta painottavat näkemykset. Turvallisuuteen vaikuttavina uhkina mainittiin erilaiset ympäristö - ja kehitysongelmat. Kehitysmaat näkivät, että näillä on vaikutusta inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen sekä toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien kapenemiseen. Ongelman ratkaisemiseen pyrkivissä toimissa korostui teollisuusmaiden historiallinen vastuu suurimpina saastuttajina ja tästä seuraava moraalinen johtovastuu päästöjen vähentämisessä ja heikommassa asemassa olevien maiden auttamisessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen tulee vaatimaan kokonaisvaltaista ja valtioiden välistä oikeudenmukaisuutta korostavaa ratkaisua. Valtioiden tulisi myös irtaantua yksipuolisista, kansallista turvallisuutta ja omaa etua painottavista näkökulmista. Yhtenevä, inhimillistä turvallisuutta painottava näkökulma voisi helpottaa neuvotteluiden onnistumista.
Asiasanat:
ilmastonmuutos; ympäristöongelmat; turvallisuus; diskurssianalyysi; turvallisuusneuvosto; kansainvälinen ilmastopolitiikka
Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisen politiikan turvallisuuden tutkimuksen sekä ympäristön ja turvallisuuden yhdistävistä teoreettisista orientaatioista. Tuon esille erilaisten teoreettisten lähestymistapojen vahvuuksia ja heikkouksia ilmastonmuutosongelman ymmärtämisessä. Kritisoin kansallisen turvallisuuden käsitteen kapeutta ja perustan oman näkemykseni kriittisille ja inhimillistä turvallisuutta painottaville orientaatioille.
Tutkimustuloksissa korostuu teollisuus - ja kehitysmaiden välinen epäoikeudenmukaisuus ilmastonmuutoksen syiden ja seurausten takana. Kehitysmaiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vaikuttaneet hyvin vähän ilmakehässä tapahtuviin muutoksiin, mutta silti nämä maat tulevat kärsimään ensimmäisenä ja eniten ilmiön seurauksista. Teollisuusmaiden turvallisuuskäsityksissä korostuivat kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Maiden uhkakuvissa painotettiin epävakauteen ja konflikteihin liittyvien tekijöiden vaikutusta etenkin kehitysmaissa. Ongelmien ratkaisustrategioissa teollisuusmaat korostivat kollektiivista vastuuta ja teknologis-taloudellisia ratkaisuja tavalla, joka ei huomioi historiallisia vastuita tai vallitsevia köyhyys - ja kehitysongelmia. Kehitysmaiden turvallisuuskäsityksissä korostuivat inhimillistä turvallisuutta painottavat näkemykset. Turvallisuuteen vaikuttavina uhkina mainittiin erilaiset ympäristö - ja kehitysongelmat. Kehitysmaat näkivät, että näillä on vaikutusta inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen sekä toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien kapenemiseen. Ongelman ratkaisemiseen pyrkivissä toimissa korostui teollisuusmaiden historiallinen vastuu suurimpina saastuttajina ja tästä seuraava moraalinen johtovastuu päästöjen vähentämisessä ja heikommassa asemassa olevien maiden auttamisessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen tulee vaatimaan kokonaisvaltaista ja valtioiden välistä oikeudenmukaisuutta korostavaa ratkaisua. Valtioiden tulisi myös irtaantua yksipuolisista, kansallista turvallisuutta ja omaa etua painottavista näkökulmista. Yhtenevä, inhimillistä turvallisuutta painottava näkökulma voisi helpottaa neuvotteluiden onnistumista.
Asiasanat:
ilmastonmuutos; ympäristöongelmat; turvallisuus; diskurssianalyysi; turvallisuusneuvosto; kansainvälinen ilmastopolitiikka