MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJIEN JA REHTOREIDEN KÄSITYKSIÄ AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TARPEISTA JA SUUNNISTA - tarkastelukohteena varhaisiän musiikinopettajan työ

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kahden ammattiryhmän käsityksiä ammatillisen kehittymisen tarpeista ja suunnista liittyen musiikkioppilaitoksessa tehtävään varhaisiän musiikinopettajatyöhön. Käsityksistään kertovat viisi varhaisiän musiikinopettajaa sekä viisi musiikkioppilaitosrehtoria. Tutkimuksen tarkoituksena on paremman kokonaisymmärryksen saavuttaminen varhaisiän musiikinopettajan muutoksessa olevan työn nykytilasta sekä toivottujen ammatillisen kehittymisen suuntien hahmottaminen. Lisäksi pyrkimyksenä on kehittymistä mahdollisesti hidastavien tai sitä estävien tekijöiden nimeäminen.

Tutkimuksen opettajuuskäsitys nojaa Vertasen esittämään monitahoiseen opettajuuteen (2007) sekä Luukkasen (2004) esitykseen opettajan laajentuneesta työnkuvasta. Tutkimuksen taustalla on Marjasen (2005) varhaisiän musiikinopettajien eksperttiystutkimus. Ammatillisen kehittymisen osa-alueita tarkastellaan sekä ammattispesifisti että yksilöllisestä, sosiaalisesta ja organisaatioaspekteista. Yksilön ammatillisen kasvun tarkastelu tukeutuu Mentkowskin (2000) ammatillisen kasvun mallille ja asiantuntijuuden kehittyminen sosiaalisessa ympäristössä Hakkaraisen, Palosen & Paavolan (2002) esitykselle. Organisaatioaspektitarkastelun pohjalla ovat Ruohotien (1996) ammatillista kasvua tukevat organisaatiotekijät.

Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä on fenomenografinen tutkimus. Aineistonhankintatapana on teemallinen yksilöhaastattelu. Tulokset esitetään vertikaalisina kuvauskategorioina, joka mahdollistaa hyvin eri kohderyhmien käsityskategorioiden keskinäisen vertaamisen.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että varhaisiän musiikinopettajien ja rehtoreiden käsitykset työn tavoitteesta ovat samankaltaiset: opettamisen tavoitteen rinnalla on tärkeitä lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen pyrkiviä tavoitteita. Opettajatyö nähdään monipuolisena sekä monenlaisia ammatillisia haasteita tarjoavana. Opettajien käsityksistä tuli ilmi, että heidän potentiaaliaan toivottaisiin hyödynnettävän vieläkin paremmin sekä musiikkioppilaitosten sisäisten että ulkopuolelle yltävien toimintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tämä vaatisi opettajan työnkuvan laajentamista luokkahuoneen ulkopuolelle sekä resursseja kehittämistyöhön.

Opettajien nykyinen osaaminen todetaan kummankin kohderyhmän käsitysten mukaan hyväksi, vaikka myös kehittymishaasteita löytyy - eniten yleisten työelämätaitojen osalla. Työhön sitoutuminen ja sitouttaminen nousivat esiin eräänä kehitettävänä osa-alueena. Ammatillisen kehittymisen keinoja sekä esteitä esitettiin runsaasti, mutta eri kohderyhmät käsittivät ne osittain erilaisina. Kummankin ryhmän käsityksien mukaan tarkoituksenmukaista yhteistyötä eri opettajakategorioitten kesken tulisi lisätä. Opettajien ryhmä toi myös esiin sellaisia musiikkioppilaitostyöyhteisössä koettuja ilmapiiriongelmia, joita ei rehtoreiden käsityksissä esiintynyt. Palautteenantokulttuuria tulisi kehittää musiikkioppilaitosten aikuistason työssä.

Tulevaisuuden visiot varhaisiän musiikinopettajan työstä ovat molemmilla kohderyhmillä selkeitä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon opettajan ammattiuran aikainen erikoistuminen, organisaatiorajat ylittävä pedagogisuus sekä kansainvälinen toiminta.

Asiasanat:käsitys, fenomenografia, musiikkioppilaitos, varhaisiän musiikinopettaja, rehtori, ammatillinen kehittyminen