Työn piirteet ja hoitosuositusasenteet terveydenhuollon ammattilaisilla
KORHONEN, HEIDI (2009)
2009
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20032
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20032
Tiivistelmä
Hoitosuositukset on osoitettu tehokkaaksi keinoksi parantaa potilaiden saaman hoidon laatua. Tästä huolimatta hoitosuositusten käyttö on ollut usein vähäistä tai siinä on ilmennyt suurta vaihtelua. Esteet hoitokäytäntöjen muuttamiseksi voivat liittyä terveydenhuollon ammattilaiseen, hoidon sosiaaliseen kontekstiin ja/tai organisaatioon. Hoidon sosiaaliseen kontekstiin ja organisaatioon liittyvät tekijät ovat erityisen merkityksellisiä hoitokäytäntöjen muuttamisessa: ne vaikuttavat paitsi mahdollisuuksiin toimia uusien hoitokäytäntöjen mukaan myös asenteisiin muutoksia kohtaan.
Tässä tutkimuksessa kuvailtiin ja vertailtiin lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien hoitosuositusasenteita ja työn piirteitä. Lisäksi tutkittiin, toimivatko työn piirteet välittävinä (ns. mediaattoreina) tai muovaavina (ns. moderaattoreina) tekijöinä ammatin ja hoitosuositusasenteiden välisessä suhteessa. Tutkielma koostuu kolmesta osiosta: hoitosuosituksia ja työn piirteitä käsittelevästä kirjallisuuskatsauksesta, tieteellisestä artikkelista sekä kirjoittamisprosessin kuvauksesta.
Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköpostikysely, johon vastaisi yhteensä 687 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa Kymenlaakson ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä Saarijärvi-Karstulan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Asenteita hoitosuosituksia kohtaan tutkittiin Stakesin ja RAND:in kehittämällä mittarilla (Attitudes toward guidelines scale, AGS) ja työn piirteitä Karasekin työn vaatimusten ja hallinnan mallilla. Lisäksi tutkittiin ammattilaisten kokemuksia sosiaalisen tuen puutteesta ja tietoteknisistä ongelmista työssään.
Asennoituminen hoitosuosituksia kohtaan oli yleisesti myönteistä. Työn kuormittavuus, sosiaalisen tuen puute ja tietotekniset ongelmat olivat yhteydessä kielteisempään asennoitumiseen hoitosuosituksia kohtaan (ns. mediaattorimalli). Joitakin ammattiryhmäkohtaisia eroja kuitenkin ilmeni (ns. moderaattorimalli). Esimerkiksi työnsä paljon kuormittavaksi kokevat hoitajat arvioivat organisaation asenteet hoitosuosituksia kohtaan kielteisemmiksi kuin työn kuormittamat lääkärit. Sairaanhoitajilla tietotekniset ongelmat olivat yhteydessä kielteisempiin arvioihin omasta ammatillisesta pätevyydestä suositusten käyttämiseksi ja ammattiryhmänsä hoitosuositusasenteista.
Tulevaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää nykyistä enemmän terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää hoitosuosituksia työssään. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää työnsä paljon kuormittavaksi kokeviin työntekijöihin ja heidän työolojensa kehittämiseen uusien toimintakäytäntöjen oppimista edistäviksi.
Asiasanat:hoitosuositukset, työn piirteet, asenteet, mediaattori, moderaattori
Tässä tutkimuksessa kuvailtiin ja vertailtiin lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien hoitosuositusasenteita ja työn piirteitä. Lisäksi tutkittiin, toimivatko työn piirteet välittävinä (ns. mediaattoreina) tai muovaavina (ns. moderaattoreina) tekijöinä ammatin ja hoitosuositusasenteiden välisessä suhteessa. Tutkielma koostuu kolmesta osiosta: hoitosuosituksia ja työn piirteitä käsittelevästä kirjallisuuskatsauksesta, tieteellisestä artikkelista sekä kirjoittamisprosessin kuvauksesta.
Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköpostikysely, johon vastaisi yhteensä 687 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa Kymenlaakson ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä Saarijärvi-Karstulan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Asenteita hoitosuosituksia kohtaan tutkittiin Stakesin ja RAND:in kehittämällä mittarilla (Attitudes toward guidelines scale, AGS) ja työn piirteitä Karasekin työn vaatimusten ja hallinnan mallilla. Lisäksi tutkittiin ammattilaisten kokemuksia sosiaalisen tuen puutteesta ja tietoteknisistä ongelmista työssään.
Asennoituminen hoitosuosituksia kohtaan oli yleisesti myönteistä. Työn kuormittavuus, sosiaalisen tuen puute ja tietotekniset ongelmat olivat yhteydessä kielteisempään asennoitumiseen hoitosuosituksia kohtaan (ns. mediaattorimalli). Joitakin ammattiryhmäkohtaisia eroja kuitenkin ilmeni (ns. moderaattorimalli). Esimerkiksi työnsä paljon kuormittavaksi kokevat hoitajat arvioivat organisaation asenteet hoitosuosituksia kohtaan kielteisemmiksi kuin työn kuormittamat lääkärit. Sairaanhoitajilla tietotekniset ongelmat olivat yhteydessä kielteisempiin arvioihin omasta ammatillisesta pätevyydestä suositusten käyttämiseksi ja ammattiryhmänsä hoitosuositusasenteista.
Tulevaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää nykyistä enemmän terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää hoitosuosituksia työssään. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää työnsä paljon kuormittavaksi kokeviin työntekijöihin ja heidän työolojensa kehittämiseen uusien toimintakäytäntöjen oppimista edistäviksi.
Asiasanat:hoitosuositukset, työn piirteet, asenteet, mediaattori, moderaattori