EU:n ravitsemuspolitiikat ja kansanterveysjärjestöjen argumentaatio: Kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus EU:n kouluhedelmäohjelmasta
NORRGRANN, ANN-MARIE (2009)
2009
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-09-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20028
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20028
Tiivistelmä
Monet terveysalan toimijat pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoon. Koska EU:lla ei ole yhtenäistä terveyspolitiikkaa, joutuvat terveystoimijat vaikuttamaan monilla politiikan eri sektoreilla intressiensä mukaan. Tämä tutkimus on tapaustutkimus siitä, miten kansanterveysjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan EU:n kouluhedelmäohjelmaan. Tutkimuksen taustoituksessa tarkastellaan lasten ja nuorten lihavuusongelman yleistymistä, lihavuuden aiheuttamia terveysongelmia sekä niihin suositeltuja interventiotoimenpiteitä. Lisäksi esitellään EU:n maatalouspolitiikkaa kansanterveyden näkökulmasta. Taustoituksessa esitellään EU:ssa toimivat terveysalan toimijat sekä niiden mahdollisuudet vaikuttaa terveyttä koskeviin politiikkoihin EU:ssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaiseen argumentaatioon kansanterveysjärjestöt nojautuvat pyrkiessään vaikuttamaan EU:n kouluhedelmäohjelmaan. Tutkimuksen aineistona ovat EU:n kouluhedelmäohjelman vaikutusarviota varten lähetetyt kansanterveysjärjestöjen kannanotot. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla ja retoriikka-analyysilla. Sisällönanalyysilla aineistosta tuotiin esiin kolme teemaa, joihin kannanottojen argumentaatio perustui. Sisällönanalyysin tulosten kolmea teemaa tarkasteltiin retoristen käsitteiden, identifikaation ja terminaation, avulla.
Tutkimus osoitti, että kansanterveysjärjestöjen argumentaatio oli miltei identtistä ja niiden argumentaatio perustui EU:n kilpailukyvyn kasvattamiseen, EU:n poliittisen yhtenäisyyden vahvistamiseen ja epidemiologis-lääketieteelliseen terveyskäsitykseen. Lisäksi tulokset osoittivat, että kannanotot pyrkivät vaikuttamaan sekä yleiseen kansanterveysagendaan että spesifiin terveysvaikutusten arviointiin EU:n kouluhedelmäohjelmasta. Retoriikka-analyysi toi esiin kannanottojen retorisen rakenteen, jossa terveys paljastui välinearvoksi kahden muun arvon, EU:n kilpailukyvyn ja EU:n poliittisen vahvistumisen, saavuttamiselle. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kansanterveysjärjestöt käyttivät taloudellista argumentaatiota kannanotoissaan välineellistäen terveysarvon.
Asiasanat:EU:n kouluhedelmäohjelma, ravitsemuspolitiikat, lihavuus, lobbaus, kansanterveysjärjestöt
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaiseen argumentaatioon kansanterveysjärjestöt nojautuvat pyrkiessään vaikuttamaan EU:n kouluhedelmäohjelmaan. Tutkimuksen aineistona ovat EU:n kouluhedelmäohjelman vaikutusarviota varten lähetetyt kansanterveysjärjestöjen kannanotot. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla ja retoriikka-analyysilla. Sisällönanalyysilla aineistosta tuotiin esiin kolme teemaa, joihin kannanottojen argumentaatio perustui. Sisällönanalyysin tulosten kolmea teemaa tarkasteltiin retoristen käsitteiden, identifikaation ja terminaation, avulla.
Tutkimus osoitti, että kansanterveysjärjestöjen argumentaatio oli miltei identtistä ja niiden argumentaatio perustui EU:n kilpailukyvyn kasvattamiseen, EU:n poliittisen yhtenäisyyden vahvistamiseen ja epidemiologis-lääketieteelliseen terveyskäsitykseen. Lisäksi tulokset osoittivat, että kannanotot pyrkivät vaikuttamaan sekä yleiseen kansanterveysagendaan että spesifiin terveysvaikutusten arviointiin EU:n kouluhedelmäohjelmasta. Retoriikka-analyysi toi esiin kannanottojen retorisen rakenteen, jossa terveys paljastui välinearvoksi kahden muun arvon, EU:n kilpailukyvyn ja EU:n poliittisen vahvistumisen, saavuttamiselle. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kansanterveysjärjestöt käyttivät taloudellista argumentaatiota kannanotoissaan välineellistäen terveysarvon.
Asiasanat:EU:n kouluhedelmäohjelma, ravitsemuspolitiikat, lihavuus, lobbaus, kansanterveysjärjestöt