Uuden toimintamallin integroituminen oppimisena - Esimerkkinä Kaiku-Luotain-riskienhallintamenetelmän käyttöönotto
UUSITALO, HANNA (2009)
2009
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-08-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20026
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20026
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee uuden toimintamallin integroitumista organisaation toimintaan. Kehittämishankkeiden haasteeksi on yleisesti tunnustettu toiminnan vakiintumattomuus hankkeen päätyttyä. Tässä tutkielmassa paneudutaan kyseiseen haasteeseen ja etsitään vastausta kysymykseen, miten uusi toimintamalli integroituu hyväksi käytännöksi. Tapausesimerkkinä käytetään Kaiku-Luotain-riskienhallintamenetelmää, jonka käyttöönottoa seurattiin vuosina 2007-2008 neljässä valtion organisaatiossa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty havainnoimalla Kaiku-Luotain-menetelmän käyttöä pilottiorganisaatioiden palavereissa ja koulutustilaisuuksissa. Aineiston analysointi on teoriasidonnaista. Viitekehyksenä on organisaation toiminnan tarkastelu kehittävään työntutkimukseen perustuvana toimintajärjestelmänä sekä integroitumisen tarkastelu kolmen eri oppimisteorian valossa.
Integroitumista tarkasteltiin oppimisena. Tutkimuskysymyksenä oli, millaista organisatorista oppimista integroitumiseen sisältyy. Integroitumista tarkasteltiin Nonakan ja Takeuchin hiljaisen ja näkyvän tiedon muuntumisena, Argyriksen ja Schönin yksi- ja kaksikehäisenä oppimisena sekä ekspansiivisena oppimisena. Kaiku-Luotain-menetelmän käyttöönotossa oli tunnistettavissa piirteitä kaikista tarkasteltavista op-pimisteorioista.
Kehittävään työntutkimukseen perustuvaa toimintajärjestelmää käytettiin kuvaamaan teoreettisesti Kaiku-Luotain-menetelmän käyttöönottoa. Integroitumista tarkasteltiin kahtena ulottuvuutena: Kaiku-Luotain-menetelmän integroitumisena riskienhallintaan sekä riskienhallinnan integroitumisena organisaation toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen sekä perustehtävän jatkumiseen. Kummastakin integroitumisen ulottuvuudesta tunnistettiin onnistuneen käyttöönoton tunnusmerkkejä. Näitä olivat esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö, johdon tuki ja sitoutuminen sekä informaation kulku or-ganisaation sisällä. Lisäksi tunnistettiin integroitumisen haasteita. Näistä voidaan mainita kirjaamisväline, riskienhallinnan laajuus ja yhteisen kielen puuttuminen.
Uuden toimintamallin integroitumisessa on keskeistä omaan organisaatioon sopivan ja tarkoituksenmukaisen käytännön luominen. Uuden toimintatavan kehittämiseen kaivataan asiantuntijatukea. Oppimisen asiantuntijoiden perehtyneisyys työn kehittämisen perusteisiin on tärkeää.
Asiasanat:integroituminen, organisatorinen oppiminen, riskienhallinta, toimintatutkimus,kehittävä työntutkimus, toimintajärjestelmä
Tutkimuksen aineisto on kerätty havainnoimalla Kaiku-Luotain-menetelmän käyttöä pilottiorganisaatioiden palavereissa ja koulutustilaisuuksissa. Aineiston analysointi on teoriasidonnaista. Viitekehyksenä on organisaation toiminnan tarkastelu kehittävään työntutkimukseen perustuvana toimintajärjestelmänä sekä integroitumisen tarkastelu kolmen eri oppimisteorian valossa.
Integroitumista tarkasteltiin oppimisena. Tutkimuskysymyksenä oli, millaista organisatorista oppimista integroitumiseen sisältyy. Integroitumista tarkasteltiin Nonakan ja Takeuchin hiljaisen ja näkyvän tiedon muuntumisena, Argyriksen ja Schönin yksi- ja kaksikehäisenä oppimisena sekä ekspansiivisena oppimisena. Kaiku-Luotain-menetelmän käyttöönotossa oli tunnistettavissa piirteitä kaikista tarkasteltavista op-pimisteorioista.
Kehittävään työntutkimukseen perustuvaa toimintajärjestelmää käytettiin kuvaamaan teoreettisesti Kaiku-Luotain-menetelmän käyttöönottoa. Integroitumista tarkasteltiin kahtena ulottuvuutena: Kaiku-Luotain-menetelmän integroitumisena riskienhallintaan sekä riskienhallinnan integroitumisena organisaation toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen sekä perustehtävän jatkumiseen. Kummastakin integroitumisen ulottuvuudesta tunnistettiin onnistuneen käyttöönoton tunnusmerkkejä. Näitä olivat esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö, johdon tuki ja sitoutuminen sekä informaation kulku or-ganisaation sisällä. Lisäksi tunnistettiin integroitumisen haasteita. Näistä voidaan mainita kirjaamisväline, riskienhallinnan laajuus ja yhteisen kielen puuttuminen.
Uuden toimintamallin integroitumisessa on keskeistä omaan organisaatioon sopivan ja tarkoituksenmukaisen käytännön luominen. Uuden toimintatavan kehittämiseen kaivataan asiantuntijatukea. Oppimisen asiantuntijoiden perehtyneisyys työn kehittämisen perusteisiin on tärkeää.
Asiasanat:integroituminen, organisatorinen oppiminen, riskienhallinta, toimintatutkimus,kehittävä työntutkimus, toimintajärjestelmä