A Study of the Countability of Some Usually Uncountable Nouns in British English from the 16th Century to the Present Day

Abstract

Tämän tutkielman aiheena ovat laskettavat (countable) ja ei-laskettavat (uncountable) substantiivit englannin kielessä. Useimmat substantiivit englannin kielessä luokitellaan joko laskettaviksi tai ei-laskettaviksi. Näitä luokituksia löytyy esimerkiksi sanakirjoista. Useimmiten kyseessä on kuitenkin kyseisen sanan tietty merkitys, jota käytetään tietyllä tavalla. Monesti vieraan kielen opiskelijoille nämä luokitukset saattavat tuottaa ongelmia, sillä niin sanotusti samaa tarkoittava sana saattaa eri kielissä olla luokiteltu eri tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii esimerkiksi tässäkin tutkielmassa tutkittu sana advice, joka englannin kielessä luokitellaan useimmiten ei-laskettavaksi, mutta sanan suomenkielinen vastine, neuvo, on laskettavissa oleva sana. Erityisesti tässä tutkielmassa kiinnitetään huomiota sellaisten sanojen käyttöön laskettavina sanoina, joita yleensä kohdellaan ei-laskettavina sanoja.

Tässä tutkielmassa esitetään ensinnäkin erilaisia teorioita joita substantiivien laskettavuudesta on esitelty, ja näiden yhteydessä tuodaan esiin myös laskettavuuteen liittyvien eri termien kirjo. Teoriaosuudessa käsitellään muun muassa sitä, mitä kriteerejä sanan käytön tarvitsee täyttää, jotta se luokiteltaisiin laskettavaksi tai ei-laskettavaksi, ja miten sama substantiivi voidaan muuntaa yhdestä luokasta toiseen. Myös aikaisempaa tutkimusta "epätavallisista" laskettavista sanoista esitellään.

Tämän tutkielman suurimman kokonaisuuden muodostaa korpus-tutkimus yhdestätoista englanninkielisestä substantiivista, jotka yleensä luokitellaan ei-laskettaviksi. Nämä sanat ovat weather, rain, snow, thunder, advice, education, evidence, information, knowledge, fiction ja research. Materiaalin lähteenä toimivat kolme eri korpusta, joista näiden sanojen käyttöä laskettavina sanoina etsitään. Korpuksista kaksi sisältävät historiallista materiaalia, toinen proosa (the LION Corpus) ja toinen ei-fiktiivistä materiaalia (Internet Corpus). Molemmat sisältävät materiaalia 1550-luvulta 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Kolmas käytettävä korpus on The British National Corpus, joka sisältää materiaalia 1950-luvulta eteenpäin. Tämän korpuksen kirjallinen materiaali on jaoteltavissa informatiiviseen ja proosaan, jolloin tulokset ovat vertailtavia historiallisten korpusten kanssa. Korpusanalyysin peruselementteinä käytettiin sanan esiintymistä epämääräisen artikkelin (esimerkiksi a rain) tai monikon (esimerkiksi knowledges) kanssa. Löytyneet esimerkit jaoteltiin viidenkymmenen vuoden ajanjaksoille. Normalisoidut frekvenssit laskettiin jokaiselle ajanjaksolle, jotta esiintymien vertailu ja johtopäätösten tekeminen laskettavien esimerkkien lisääntymisestä tai vähenemisestä olisi mahdollista, sillä korpusmateriaalit eri ajanjaksoilla olivat eri suuruisia.

Korpusmateriaalin lisäksi tässä tutkielmassa tarkasteltiin viittä eri yksikielistä sanakirjaa ja niiden antamia määritelmiä tutkittavien sanojen laskettavuudesta. Neljä näistä sanakirjoista kuvastaa nykyajan kielenkäyttöä, ja viides (Oxford English Dictionary Online) tarjoaa myös historiallisen näkökulman.

Eräänä tämän tutkielman tavoitteista oli tutkia Denisonin (1998) hypoteesin, jonka mukaan 1800-luvulla olisi tapahtunut systemaattinen muutos joidenkin sanojen kohdalla ei-laskettavista laskettaviksi, paikkansapitävyyttä. Tämän tutkielman tulokset osaltaan tukivat tätä väitettä, osaltaan eivät. Vaihtelua esiintyi sekä eri korpusten että epämääräisen artikkelin ja monikon käytön välillä.Vahvimmin Denisonin hypoteesia tukivat knowledge, evidence, fiction, education sekä research ei-fiktiivisissä teksteissä. Proosateksteissä nämä sanat sen sijaan eivät tukeneet Denisonin hypoteesia. Rain, advice ja information eivät tukeneet Denisonin hypoteesia tässä tutkielmassa käytetyssä korpusmateriaalissa.