Maahanmuuttajien integroituminen Pirkanmaan työmarkkinoille: työllistyneiden näkökulma

Abstract

Tutkimukseni käsittelee maahanmuuttajien integroitumista Pirkanmaan työmarkkinoille. Tutkin maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatioon vaikuttavia tekijöitä inhimillisen pääoman, sosiaalisen pääoman ja hyvinvointivaltion rakenteellisten tekijöiden kautta. Inhimillisen pääoman kautta tarkasteluun tulevat maahanmuuttajien ammattitaito, koulutus, työkokemus ja muut resurssit, kuten kielitaito, ja niiden merkitys maahanmuuttajien työllistymiselle. Sosiaalisen pääoman vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiselle tarkastelen sosiaalisen pääoman teorian kahden pääkäsitteen sosiaalisten verkostojen ja luottamuksen kautta. Lopuksi tarkastelen vielä maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä hyvinvointivaltion, monikulttuurisuuden ja suomalaisuuden piirin kautta.

Tutkimukseni perustuu sekä haastatteluaineistoon että tilastoselvitykseen. Haastatteluaineisto koostuu yhdestätoista teemahaastattelusta, jotka suoritin Pirkanmaalla maaliskuussa 2009. Haastattelun kohderyhmäksi valitsin Pirkanmaalla useamman vuoden asuneet, työllistyneet maahanmuuttajat. Rajauksen taustalla oli pyrkimys keskittyä haastatteluissa tarkastelemaan muitakin maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä kuin alkuvaiheen kieliongelmia. Tilastoselvitys sen sijaan perustuu aineistoon, jonka tilasin Pirkanmaan liiton maksamana Tilastokeskukselta. Tilastoselvityksen tiedot ovat siis tuoreimmat mahdolliset.

Tutkimuksessani korostui sosiaalisten verkostojen merkitys maahanmuuttajien työllistymiselle. Enemmistö haastateltavistani oli päässyt nykyiseen työsuhteeseensa ystävältä, tuttavalta tai entiseltä kollegalta saadun vinkin perusteella. Varsinkin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä oman alan kontaktiverkostojen hallinta osoittautui elintärkeäksi. Sosiaalisten verkostojen luontiin tarjoavat maahanmuuttajayhdistykset hyvän väylän. Niissä maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada kontakteja ja oppia kansalaistaitoja, jotka voivat myöhemmin tulla palkituksi työllistymisen muodossa.

Inhimillisen pääoman merkitys maahanmuuttajien työllistymiselle osoittautui myös erittäin suureksi. Tästä kertovat jo tilastot, joiden mukaan työllistyneiden maahanmuuttajien koulutustaso on korkeampi kuin työttömien. Suomalaisilla työmarkkinoilla arvostetaan suomen kielen taitoa, suomalaista työkokemusta ja suomalaista koulutusta. Tästä johtuen monet maahanmuuttajat kokevat ongelmia muulla hankitun inhimillisen pääoman siirtämisessä Suomeen. Usein edessä odottaakin täydennyskoulutus, uuden tutkinnon suorittaminen, uuden ammattipätevyyden hankkiminen tai työkokemuksen kerääminen vähän koulutusta vaativissa sisääntuloammateissa.

Rakenteellisina maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä tutkimuksessani nousivat esiin hyvinvointivaltion korkeasti säädellyt työmarkkinat sekä homogeenisyyden ihanteeseen nojaava kansallisvaltioideologia. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa sääntely takaa sen, että työstä saa vähimmäistoimeentulon, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle jää suuri joukko ihmisiä, joiden työvoima ei käy kaupaksi säänneltyyn hintaan. Työmarkkinoiden korkea sisääntulokynnys vaikeuttaa erityisesti vaikeasti työllistyvien, kuten maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille. Tämän takia maahanmuuttajien kiinnittyminen yhteiskuntaan tapahtuu usein sosiaaliturvan, ei niinkään työmarkkinoiden kautta. Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden sosiaalisturvajärjestelmää voidaankin pitää inklusiivisena, mutta täyden osallisuuden ja työmarkkinatasa-arvon kynnys on korkealla, josta johtuen maita voi pitää maahanmuuttajien täyden kansalaisuuden osalta ulossulkevina.

Asiasanat:Maahanmuutto, integraatio, inhimillinen pääoma, sosiaalinen pääoma, hyvinvointivaltio, monikulttuurisuus, työmarkkinat