Rikoksesta kriisiin. Digitaalisen ajan uutisagenda julkisuustilaa määrittävänä tekijänä

Abstract

Tutkielmassa on selvitetty digitaalisen ajan uutisagendaa julkisuustilaa määrittävänä tekijänä analysoimalla verkkolehtien ja sanomalehtien pääuutisvalintoja sekä yleisön valintoja verkkolehtien keskustelupalstojen ja luetuimpien juttujen kautta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen ovat muodostaneet uuteen mediaan ja agenda-setting-tutkimustraditioon liittyvät teoriat sekä näiden synteesinä syntynyt digitaalisen ajan agendaa kuvaava teoria. Uuden median ja agenda-setting-tradition yhtymäkohtana on ollut julkisen mielipiteen muodostumisen mahdollisuus median tarjoaman julkisuustilan kautta. Teoreettisessa osassa kuvataan, miten massamediavälitteinen julkisuustila on teknisen kehityksen myötä muuttumassa verkottuneeksi julkisuustilaksi.

Tutkielman empiirisessä osassa on sisällönanalyysin keinoin tutkittu suomalaiseen valtamediaan kuuluvien sanomalehtien (Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Kaleva, Keskisuomalainen) ja näiden verkkolehtien sekä kahden vain verkossa ilmestyvän lehden (Taloussanomat, Uusi Suomi) pääuutisvalintoja viikon ajalta tammikuussa 2008. Lukijoiden valintoja on analysoitu verkkolehtien suosituimpien keskusteluaiheiden sekä luetuimpien juttujen kautta. Pääuutisista on analysoitu aihe, jutun maantieteellinen alue, dramatisoivat elementit, päätoimijana esiintyvän sukupuoli ja viiteryhmä, uutisiin sisältyvien oheisjuttujen luonne ja määrä sekä verkkolehdistä multimedian käyttö, lainaukset muista medioista ja kommenttien määrä. Uutisagendaa on tutkittu analysoimalla eri verkko- ja sanomalehtien agendaa sekä saman median verkko- ja painetun lehden agendaa. Lukijoiden valinnoista on analysoitu aihe.

Tutkimuksen mukaan verkkolehdet keskittyvät tapahtumauutisointiin painottamalla rikoksia ja urheilua sanomalehtien painottaessa analyyttisempia aiheita taloutta ja politiikkaa, joskin myös rikoksia. Sanomalehdet osoittautuivat pääuutisvalinnoissa verkkolehtiä paikallisemmiksi. Sekä verkko- että sanomalehdistä löytyi tasavahvasti uutista dramatisoivia elementtejä. Molemmissa välineissä miehet esiintyivät päärooleissa. Verkkolehdissä korostuivat myös henkilöimättömät päätoimijat. Sanomalehdet osoittautuivat verkkolehtiä monipuolisemmiksi uutisvälineiksi. Verkkolehdissä uutisagenda osoittautui sanomalehtiä selkeästi yhtenäisemmäksi rikosuutisten hallitessa yhteistä agendaa. Yleisö sen sijaan keskusteli median vähiten suosimista aiheista agendan keskittyessä uskontoon, erilaisiin kriiseihin ja arkielämään. Luetuimmissa korostui skandaali-hakuisuus. Tutkimuksen mukaan verkkolehdet toimivat edelleen massamediavälitteisessä julkisuustilassa, jossa yleisön rooli typistyy pahimmillaan juttukohtaisten lukijamäärien seuraamiseen. Keskustelupalstat tosin editoituina voisivat täydentää ja tasapainottaa agendaa.

Asiasanat:julkisuustila, uusi media, uutisagenda, verkkolehdet