Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähdeanalyysi ja lähteiden löytyvyys ja saatavuus eri kanavissa
SAUNAMÄKI, MIKKO; SÄYNÄJOKI, SARI (2009)
SAUNAMÄKI, MIKKO
SÄYNÄJOKI, SARI
2009
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19987
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19987
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvattiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden lähteiden käyttöä opinnäytetyössä. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, millaisia lähteitä opiskelijat käyttävät opinnäytetöissään ja missä määrin opinnäytetöissä käytetyt lähteet ovat opiskelijoiden löydettävissä ja saatavissa erilaisten kanavien kautta. Tutkimus toteutettiin määrällisen lähdeanalyysin keinoin. Opinnäytetöiden lähdeanalyysissä tarkasteltiin lähteiden aineistotyyppiä, painettua ja elektronista muotoa, kieltä ja julkaisuvuotta. Lähteiden löytyvyys- ja saatavuustarkastelu toteutettiin kolmessa eri kanavassa, joita olivat kirjaston kokoelmatietokanta VanaiCat, Nelli-portaali ja Google. VanaiCat edusti kirjaston painettua kokoelmaa, Nelli-portaali kirjaston tarjoamia elektronisia aineistoja ja Google avointa internetiä. Tutkimuksen aineiston muodostivat 60:en Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) vuonna 2008 valmistuneen opinnäytetyön lähdeluettelot bio- ja elintarviketekniikan, hoitotyön ja muotoilun koulutusohjelmista. Vertailuaineistona käytettiin 20:en vuonna 2008 valmistuneen Jyväskylän ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyön lähdeluetteloa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että käytetyimpiä aineistotyyppejä opinnäytetöissä olivat monografiat, www-sivut ja muu aineisto. Elektronisen aineiston osuus lähteistä oli noin kolmannes. Lisensoidun elektronisen aineiston osuus oli noin 1 prosentti. Lähdeaineisto oli valtaosaltaan suomenkielistä. Lähteiden ominaisuudet olivat erilaisia koulutusohjelmien välillä. Julkaisuvuoden jakaumat vaihtelivat koulutusohjelmien ja aineistotyyppien välillä. HAMKin hoitotyön opinnäytetöiden lähteet olivat vanhempia muihin koulutusohjelmiin verrattuna. Monografiat olivat vanhinta aineistoa, www-sivut ja aineistotyyppi muu aineisto olivat uusimpia. Löytyvyys- ja saatavuusprosentit vaihtelivat aineistotyyppien välillä kaikissa kanavissa. Koko aineistossa korkein löytyvyys oli Googlessa. Erikoisaineistoja lukuun ottamatta saatavuus oli korkein VanaiCatissa. Löytyvyys- ja saatavuusprosentit vaihtelivat myös koulutusohjelmien välillä kaikissa kanavissa. HAMKin ja JAMKin hoitotyön koulutusohjelmien välillä ei havaittu eroja löytyvyydessä ja saatavuudessa eri kanavista.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että tulokset olivat samansuuntaisia kuin vastaavissa aiemmissa tutkimuksissa. Koulutusohjelmien välillä havaittiin eroja lähdeaineiston käytössä. Elektronisen aineiston käytön yleisyyden perusteella voitiin todeta elektronisen aineiston käytön olevan opiskelijoille tuttua. HAMKin opinnäytetyöoppaassa mainittujen tavoitteiden valossa katsottiin, että opiskelijoita voisi ohjata käyttämään enemmän huolella valittua laadukasta lähdeaineistoa, erityisesti tieteellisiä lehtiä ja kirjaston tarjoamaa lisensoitua elektronista aineistoa, sekä kiinnittämään huomiota lähteiden merkitsemiseen. Löytyvyys- ja saatavuustarkastelun perusteella voitiin todeta, että HAMKin kirjaston kokoelmat tarjoavat opinnäytetyön tekijöille aineistoa hyvin, erityisesti monografioita, kokoomateoksia ja opinnäytetöitä painettuna sekä erikoisaineistoja elektronisessa muodossa. Huomionarvoista on, että sekä löytyvyys- että saatavuusprosentit vaihtelivat sekä aineistotyyppien että koulutusohjelmien välillä kaikissa kanavissa. Tätä voinee pitää osoituksena siitä, että eri kanavat palvelevat opiskelijoita lähdeaineiston hankinnassa eri tavalla aineistotyypistä ja koulutusohjelmasta riippuen. Tämän antaa aihetta pohtia sitä, missä määrin erot johtuvat kanavien erilaisista sisällöistä, koulutusohjelmien välisistä eroista lähdeaineiston hankinnassa ja käytössä tai mahdollisista puutteista kirjaston kokoelmissa. Avainsanat: bibliometriikka, lähdeanalyysi, opiskelijat, opinnäytetyöt, lähteiden käyttö, ammattikorkeakoulut
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että tulokset olivat samansuuntaisia kuin vastaavissa aiemmissa tutkimuksissa. Koulutusohjelmien välillä havaittiin eroja lähdeaineiston käytössä. Elektronisen aineiston käytön yleisyyden perusteella voitiin todeta elektronisen aineiston käytön olevan opiskelijoille tuttua. HAMKin opinnäytetyöoppaassa mainittujen tavoitteiden valossa katsottiin, että opiskelijoita voisi ohjata käyttämään enemmän huolella valittua laadukasta lähdeaineistoa, erityisesti tieteellisiä lehtiä ja kirjaston tarjoamaa lisensoitua elektronista aineistoa, sekä kiinnittämään huomiota lähteiden merkitsemiseen. Löytyvyys- ja saatavuustarkastelun perusteella voitiin todeta, että HAMKin kirjaston kokoelmat tarjoavat opinnäytetyön tekijöille aineistoa hyvin, erityisesti monografioita, kokoomateoksia ja opinnäytetöitä painettuna sekä erikoisaineistoja elektronisessa muodossa. Huomionarvoista on, että sekä löytyvyys- että saatavuusprosentit vaihtelivat sekä aineistotyyppien että koulutusohjelmien välillä kaikissa kanavissa. Tätä voinee pitää osoituksena siitä, että eri kanavat palvelevat opiskelijoita lähdeaineiston hankinnassa eri tavalla aineistotyypistä ja koulutusohjelmasta riippuen. Tämän antaa aihetta pohtia sitä, missä määrin erot johtuvat kanavien erilaisista sisällöistä, koulutusohjelmien välisistä eroista lähdeaineiston hankinnassa ja käytössä tai mahdollisista puutteista kirjaston kokoelmissa. Avainsanat: bibliometriikka, lähdeanalyysi, opiskelijat, opinnäytetyöt, lähteiden käyttö, ammattikorkeakoulut