Interkulturelle Kompetenz und ihr Testen im finnischen Fremdsprachenunterricht: Am Beispiel der Abiturprüfung im Leistungskurs Deutsch vom Frühjahr 2008

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kulttuurienvälisen kompetenssin mittaamista lukion vieraan kielen opetuksessa ja ylioppilaskirjoituksissa. Tarkoituksena on selvittää, edellyttävätkö pitkien kielten ylioppilaskokeiden tehtävät kokelailta kulttuurienvälisen kompetenssin taitoja ja miten ylioppilaskokeissa testattavat oppisisällöt vaikuttavat vieraan kielen opetukseen lukiossa, erityisesti kulttuurienvälisen kompetenssin osalta. Tutkimuksen aineistona käytetään kevään 2008 pitkän saksan ylioppilaskoetta sekä lukion pitkän saksan opettajille, ylioppilastutkintolautakunnan saksan kielestä vastaaville jäsenille sekä keväällä 2008 pitkän saksan kielikokeen suorittaneille kokelaille laadittuja kyselyitä.

Teoriaosuudessa valotetaan kulttuurin ja kulttuurienvälisen kompetenssin käsitteitä sekä luodaan katsaus vieraan kielen opetuksessa lähihistoriassa vallalla olleisiin suuntauksiin. Kulttuurienvälisen kompetenssin oppitavoitteet esitellään Michael Byramin teoriaan nojautuen ja niiden saavuttamista opetuksessa tarkastellaan erilaisten opetusmetodien valossa. Lisäksi tutustutaan vieraan kielen opetusta ja ylioppilaskirjoituksia sääteleviin yleisen eurooppalaisen viitekehyksen sekä uusimman lukion opetussuunnitelman linjauksiin kulttuurienvälisen kompetenssin opettamista silmällä pitäen. Teoriaosuudessa pohditaan myös kulttuurienvälisen kompetenssin arviointia vaikeuttavia tekijöitä sekä esitellään kyseisen kompetenssin testaukseen soveltuvia tehtävätyyppejä ja koemuotoja. Lopuksi luodaan silmäys pitkien kielten ylioppilaskokeiden tavoitteisiin ja koe-osioiden rakenteeseen.

Tutkielmasta käy ilmi, että kulttuurienvälisen kompetenssin testaaminen analysoidussa pitkän saksan ylioppilaskokeessa on hyvin marginaalista; kuullunymmärtämis- ja kirjallisen osion yhteensä 89 koetehtävästä vain yhden tehtävän voitiin katsoa edellyttävän kokelaalta kulttuurienvälisen kompetenssin osa-alueiden hallintaa. Loput 88 koetehtävää mittasivat kokelaan vieraskielisen sanaston laajuutta sekä kieliopillisten rakenteiden osaamista, siitäkin huolimatta, että käytetyt koetehtävätyypit olisivat soveltuneet myös kulttuurienvälisen kompetenssin oppisisältöjen testaamiseen. Ylioppilaskokeen sanasto- ja kielioppipainotteinen sisältö näyttää vaikuttavan haitallisesti kulttuurienvälisen kompetenssin asemaan kielten opetuksessa; vaikka vastaajat pitivät kulttuuritietoutta ja -taitoja tärkeänä osana vieraan kielen oppimista, niiden opetus ja mittaaminen näytti riippuvan opettajan kiinnostuksesta sekä käytössä olevista ajallisista sekä tiedollisista resursseista - ensisijaisesti keskityttiin kielellisen kompetenssin harjoituttamiseen ylioppilaskirjoituksia varten. Kulttuuritietouden mittaaminen jakoi vastaajien mielipiteet, kuitenkin suurin osa suhtautui myönteisesti ajatukseen kulttuurienvälistä kompetenssia testaavan koeosion sisällyttämisestä ylioppilastutkinnon kielikokeisiin; sen katsottiin kuitenkin vaativan opetussuunnitelmien, opetusmateriaalien, kielikokeiden määräysten sekä opettajien täydennyskoulutuksen uudistamista.

Asiasanat:kulttuurienvälinen kompetenssi, ylioppilastutkinto, kielikoe, saksan kielen opetus, lähiluku, kyselytutkimus