MAHDOLLISUUKSIEN IKKUNAA ETSIMÄSSÄ - Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden esteet ja edellytykset suomalaisessa silmäterveydenhuollossa
TYNKKYNEN, LIINA-KAISA (2009)
2009
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19977
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19977
Tiivistelmä
Gradun artikkeliosuus puuttuu.
Väestörakenteen muutoksen sekä terveydenhuollon resurssien riittämättömyys suhteessa palveluiden kysyntään luovat paineita uudistaa käytäntöjä kaikilla terveydenhuollon aloilla. Yhtenä palveluiden uudelleen järjestämisen mallina on esitetty yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, jota Suomessa jo monessa muodossa harjoitetaankin. Tässä tutkimuksessa teoreettinen tarkastelu keskittyykin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen, jonka englanninkielinen termi Public-Private Partnership (PPP) on vakiintunut myös suomenkielisessä kirjallisuudessa. PPP voidaan määritellä julkisten ja yksityisten toimijoiden enemmän tai vähemmän pysyväisluonteiseksi yhteistyöksi, jonka kautta kehitetään ja tuotetaan yhteisiä tuotteita/palveluita ja jossa riskit, kustannukset ja voitot jaetaan.
Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan PPP:n syntymahdollisuuksia suomalaisen silmäterveydenhuollon kontekstissa. Suurin osa silmäterveydenhuollon palveluista tarjotaan Suomessa yksityisellä sektorilla, mutta silmäterveydenhuollon kokonaisuutta ajatellen tilanne voidaan nähdä epäoptimaalisena esimerkiksi voimavarojen allokoinnin suhteen. PPP voidaan nähdä yhtenä ratkaisuvaihtoehtona silmäterveydenhuollon tilanteeseen. Aineistona tutkimuksessa käytettiin julkisten ja yksityisten silmäterveydenhuollon informanttien haastatteluita. Aineiston analyysi toteutettiin kirjallisuuden pohjalta muodostetun analyysikehikon avulla. Lisäksi analyysin tulkinnassa käytettiin Kingdonin (1995) kolmitasoista politiikan muutoksen mallia mahdollisuuksien ikkunan aukeamisesta. Näyttää siltä, että mahdollisuuksien ikkuna PPP:lle suomalaisessa silmäterveydenhuollossa on raollaan, mutta ikkunan täydellinen aukeaminen edellyttäisi aktiivista toimintaa, jotta kaikki osapuolet tiedostaisivat PPP:n mahdollisena ratkaisuvaihtoehtona.
Väestörakenteen muutoksen sekä terveydenhuollon resurssien riittämättömyys suhteessa palveluiden kysyntään luovat paineita uudistaa käytäntöjä kaikilla terveydenhuollon aloilla. Yhtenä palveluiden uudelleen järjestämisen mallina on esitetty yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, jota Suomessa jo monessa muodossa harjoitetaankin. Tässä tutkimuksessa teoreettinen tarkastelu keskittyykin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen, jonka englanninkielinen termi Public-Private Partnership (PPP) on vakiintunut myös suomenkielisessä kirjallisuudessa. PPP voidaan määritellä julkisten ja yksityisten toimijoiden enemmän tai vähemmän pysyväisluonteiseksi yhteistyöksi, jonka kautta kehitetään ja tuotetaan yhteisiä tuotteita/palveluita ja jossa riskit, kustannukset ja voitot jaetaan.
Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan PPP:n syntymahdollisuuksia suomalaisen silmäterveydenhuollon kontekstissa. Suurin osa silmäterveydenhuollon palveluista tarjotaan Suomessa yksityisellä sektorilla, mutta silmäterveydenhuollon kokonaisuutta ajatellen tilanne voidaan nähdä epäoptimaalisena esimerkiksi voimavarojen allokoinnin suhteen. PPP voidaan nähdä yhtenä ratkaisuvaihtoehtona silmäterveydenhuollon tilanteeseen. Aineistona tutkimuksessa käytettiin julkisten ja yksityisten silmäterveydenhuollon informanttien haastatteluita. Aineiston analyysi toteutettiin kirjallisuuden pohjalta muodostetun analyysikehikon avulla. Lisäksi analyysin tulkinnassa käytettiin Kingdonin (1995) kolmitasoista politiikan muutoksen mallia mahdollisuuksien ikkunan aukeamisesta. Näyttää siltä, että mahdollisuuksien ikkuna PPP:lle suomalaisessa silmäterveydenhuollossa on raollaan, mutta ikkunan täydellinen aukeaminen edellyttäisi aktiivista toimintaa, jotta kaikki osapuolet tiedostaisivat PPP:n mahdollisena ratkaisuvaihtoehtona.