Draamakasvatus kuntoutusmenetelmänä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla
RUOKOLAINEN, EEVA-KAISA (2009)
2009
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19972
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19972
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimukseni tarkoitus on edesauttaa maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutumista ja kotoutumista edistävän draamapohjaisen käyttöteorian syntyä.
Tutkimus on toteutettu vertailemalla kahta erilaista casea. Ensimmäinen case kertoo 7-14 -vuotiaille pakolaislapsille pidetystä yhdeksän viikon mittaisesta kuntoutuskurssista. Toinen case puolestaan tarkastelee tutkijan kolmen lukukauden aikana ohjaamaa monikulttuurista draamakerhoa, johon osallistui 13 maahanmuuttajataustaista ja 12 suomalaista 7-11 -vuotiasta lasta. Tapausten tulkinnassa tärkeäksi kysymykseksi nousi draamakasvatuksen vaikutus suomen kielen oppimiseen sekä draamatoiminnan vaikutukset lasten tunteisiin, minäkuvaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoitti, että molemmissa tapauksissa draamakasvatuksen työtapoja voitiin käyttää lasten kotoutumisen ja kuntoutumisen välineinä. Maahanmuuttajalapsiryhmässä lasten sanavarasto, itseluottamus ja tunteiden ilmaisu suomen kielellä kehittyi selvästi kuntoutuskurssin aikana. Integroidussa lapsiryhmässä lasten ilmaisukyky ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät ja eri kulttuureista tulevien lasten välille alkoi syntyä ystävyyssuhteita. Toiminnan toteuttaminen oli välillä haasteellista ja vaati ohjaajalta syvällistä paneutumista ja sitoutumista toimintaan. Lisäksi erilaisia toimintatapoja oli kaiken aikaa kokeiltava, arvioitava ja muutettava tarpeen mukaan. Kaikkiaan draama toimintakenttänä tarjosi hyvän vaihtoehdon kulttuurien väliselle yhteistyölle ja sen avulla päästiin käsittelemään eri teemoja syvällisesti. Lapset pystyivät draamaharjoitusten avulla työstämään kokemuksiaan ja kohtaamaan rohkeasti tunteitaan, taitojaan ja painavia muistojaan.
Asiasanat:Draamakasvatus, draamapedagogiikka, integraatio, kotoutuminen, maahanmuuttajataustainen lapsi, kuntoutusmenetelmä, draamaohjaaminen
Tutkimus on toteutettu vertailemalla kahta erilaista casea. Ensimmäinen case kertoo 7-14 -vuotiaille pakolaislapsille pidetystä yhdeksän viikon mittaisesta kuntoutuskurssista. Toinen case puolestaan tarkastelee tutkijan kolmen lukukauden aikana ohjaamaa monikulttuurista draamakerhoa, johon osallistui 13 maahanmuuttajataustaista ja 12 suomalaista 7-11 -vuotiasta lasta. Tapausten tulkinnassa tärkeäksi kysymykseksi nousi draamakasvatuksen vaikutus suomen kielen oppimiseen sekä draamatoiminnan vaikutukset lasten tunteisiin, minäkuvaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoitti, että molemmissa tapauksissa draamakasvatuksen työtapoja voitiin käyttää lasten kotoutumisen ja kuntoutumisen välineinä. Maahanmuuttajalapsiryhmässä lasten sanavarasto, itseluottamus ja tunteiden ilmaisu suomen kielellä kehittyi selvästi kuntoutuskurssin aikana. Integroidussa lapsiryhmässä lasten ilmaisukyky ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät ja eri kulttuureista tulevien lasten välille alkoi syntyä ystävyyssuhteita. Toiminnan toteuttaminen oli välillä haasteellista ja vaati ohjaajalta syvällistä paneutumista ja sitoutumista toimintaan. Lisäksi erilaisia toimintatapoja oli kaiken aikaa kokeiltava, arvioitava ja muutettava tarpeen mukaan. Kaikkiaan draama toimintakenttänä tarjosi hyvän vaihtoehdon kulttuurien väliselle yhteistyölle ja sen avulla päästiin käsittelemään eri teemoja syvällisesti. Lapset pystyivät draamaharjoitusten avulla työstämään kokemuksiaan ja kohtaamaan rohkeasti tunteitaan, taitojaan ja painavia muistojaan.
Asiasanat:Draamakasvatus, draamapedagogiikka, integraatio, kotoutuminen, maahanmuuttajataustainen lapsi, kuntoutusmenetelmä, draamaohjaaminen