Vuoropuheluja. Yksinkertaistuminen ja rikastuminen Ralf Königin sarjakuvissa ja niiden suomennoksissa.
NYMAN, HEINI (2009)
2009
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19968
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19968
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan aidon puheen vaikutelman eli puheen illuusion luomiseksi käytettyjä keinoja sarjakuvassa. Työn tarkoituksena on tutkia puheen illuusion keinoja käännösuniversaalikeskustelun ja erityisesti käännösuniversaaleiksi ehdotettujen yksinkertaistumisen ja rikastumisen näkökulmista: Toteutuvatko käännösuniversaaleiksi ehdotetut hypoteesit aineistossa? Onko aineiston lähde- ja kohdetekstien välillä havaittavissa sellaisia variaatioon liittyviä muutoksia, jotka voidaan tulkita yksinkertaistumiseksi tai rikastumiseksi?
Tutkimus toteutettiin vertailemalla kahden sarjakuvahahmon välisiä dialogeja Ralf Königin sarjakuvateoksista Der bewegte Mann (1987) ja Pretty Baby: Der bewegte Mann 2 (1988) sekä näiden suomennoksista Vapautunut mies (1993) ja Pretty baby: Vapautunut mies osa 2 (1995) poimituissa katkelmissa. Katkelmat valittiin tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että verbaalinen eli sanallinen kerronta on katkelmissa keskeisessä asemassa ja että niissä esiintyvät samat hahmot. Katkelmista välittyvien kokonaisvaikutelmien lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kummankin dialogiin osallistuvan hahmon ominaispiirteitä. Analyysissa kiinnitettiin erityistä huomiota puheen illuusion verbaalisiin keinoihin, joihin kuuluvat kielen äänne- ja muototason, sanaston ja lausetason ilmiöt. Lisäksi analyysissa tarkasteltiin katkelmien ja hahmokohtaisen variaation kannalta olennaisia puheen illuusion visuaalis-verbaalisia ja visuaalisia keinoja.
Analyysissa selvisi, että puheen illuusioon liittyvä variaatio oli kohdekielisessä aineistossa yksittäisten verbaalisten keinojen osalta laajempaa ja visuaalis-verbaalisten keinojen osalta puolestaan suppeampaa kuin lähdekielisessä aineistossa. Laajemman tarkastelun perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että kääntäminen ei ollut tuottanut aineistoon yksinkertaistumiseksi tai rikastumiseksi tulkittavia muutoksia sen enempää puheen illuusion katkelma- kuin hahmokohtaisellakaan tasolla. Tutkimus ei myöskään vahvistanut universaalikeskustelussa aiemmin esitettyjä yksinkertaistumishypoteeseja.
Käsillä olevan tutkimuksen tuloksiin ovat todennäköisesti vaikuttaneet manuaalinen tutkimusmenetelmä sekä aineiston suppeus korpusmenetelmin toteutettujen universaalitutkimusten aineistoihin verrattuna. Aineiston suppeudesta johtuen tutkimustulokset eivät juuri ole yleistettävissä tekstilajikonventioita koskeviksi havainnoiksi. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi aikuisille suunnattua sarjakuvaa koskevien konventioiden tutkiminen voisi kuitenkin olla tarpeen.
Avainsanat: puheen illuusio, käännösuniversaalit, yksinkertaistuminen, rikastuminen
Tutkimus toteutettiin vertailemalla kahden sarjakuvahahmon välisiä dialogeja Ralf Königin sarjakuvateoksista Der bewegte Mann (1987) ja Pretty Baby: Der bewegte Mann 2 (1988) sekä näiden suomennoksista Vapautunut mies (1993) ja Pretty baby: Vapautunut mies osa 2 (1995) poimituissa katkelmissa. Katkelmat valittiin tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että verbaalinen eli sanallinen kerronta on katkelmissa keskeisessä asemassa ja että niissä esiintyvät samat hahmot. Katkelmista välittyvien kokonaisvaikutelmien lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kummankin dialogiin osallistuvan hahmon ominaispiirteitä. Analyysissa kiinnitettiin erityistä huomiota puheen illuusion verbaalisiin keinoihin, joihin kuuluvat kielen äänne- ja muototason, sanaston ja lausetason ilmiöt. Lisäksi analyysissa tarkasteltiin katkelmien ja hahmokohtaisen variaation kannalta olennaisia puheen illuusion visuaalis-verbaalisia ja visuaalisia keinoja.
Analyysissa selvisi, että puheen illuusioon liittyvä variaatio oli kohdekielisessä aineistossa yksittäisten verbaalisten keinojen osalta laajempaa ja visuaalis-verbaalisten keinojen osalta puolestaan suppeampaa kuin lähdekielisessä aineistossa. Laajemman tarkastelun perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että kääntäminen ei ollut tuottanut aineistoon yksinkertaistumiseksi tai rikastumiseksi tulkittavia muutoksia sen enempää puheen illuusion katkelma- kuin hahmokohtaisellakaan tasolla. Tutkimus ei myöskään vahvistanut universaalikeskustelussa aiemmin esitettyjä yksinkertaistumishypoteeseja.
Käsillä olevan tutkimuksen tuloksiin ovat todennäköisesti vaikuttaneet manuaalinen tutkimusmenetelmä sekä aineiston suppeus korpusmenetelmin toteutettujen universaalitutkimusten aineistoihin verrattuna. Aineiston suppeudesta johtuen tutkimustulokset eivät juuri ole yleistettävissä tekstilajikonventioita koskeviksi havainnoiksi. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi aikuisille suunnattua sarjakuvaa koskevien konventioiden tutkiminen voisi kuitenkin olla tarpeen.
Avainsanat: puheen illuusio, käännösuniversaalit, yksinkertaistuminen, rikastuminen