La mise en perspective dans la production langagière. Une étude comparative sur les stratégies de la conceptualisation des événements chez des informateurs francophones et des apprenants finnophones de français

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia aspektologisia eroja suomalaisten ranskanopiskelijoiden ja natiivien ranskanpuhujien ranskankielisissä puhunnoksissa ilmenee. Tutkimus pohjautuu Heidelbergin yliopistossa aloitettuun kansainväliseen tutkimusprojektiin, jonka lähtökohtana on ajatus, että yksittäiskielen kieliopilliset kategoriat vaikuttavat ratkaisevasti perspektiivin valintaan erilaisia kielellisiä tehtäviä suoritettaessa. Tutkimus noudattaa aiempien projektin piirissä tehtyjen tutkimusten rakennetta ja on näin ollen luonteeltaan empiirinen. Koehenkilöiksi on valittu neljä suomenkielistä, ranskaa yliopistotasolla opiskellutta suomalaista ja vertailuryhmään neljä äidinkielenään ranskaa puhuvaa, Suomessa asuvaa ranskalaista. Tutkimusaineiston keräämiseen on käytetty 81 lyhyttä video-otosta sekä The Quest -nimistä lyhytelokuvaa, joita koehenkilöt ovat kommentoineet. Translitteroidun aineiston perusteella on tarkasteltu aspektologisesti merkittäviä kategorioita ja tehty havaintoja koeryhmien välisistä eroista aspektologian näkökulmasta.

Tutkimuksen lähestymistapa on kontrastiivinen ja nojautuu lähinnä laadullisen tutkimuksen metodologiaan. Joitakin kvantitatiivisia menetelmiä on käytetty tutkimustulosten luokittelussa koeryhmien välisten erojen havainnollistamiseksi. Koehenkilöiden puhunnoksista on havainnoitu mm. seuraavia kielellisiä kategorioita: päätepiste, tapahtuman rakenteellinen jaottelu, progressivisuuden ilmaiseminen perifraasin avulla sekä erilaisten esittelyrakenteiden esiintyminen lauseen syntaktisen subjektin paikalla (video-otokset) ja toisaalta narratiivien pituus, tulkinnallisen viitekehyksen luominen sekä elottomien voimien kielentäminen (lyhytelokuva).

Tutkimukseni teoriaosuudessa esittelen aspektologian peruskäsitteitä ja jaotteluita sekä ranskan että suomen kielessä. Tutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoinen aspektologian osa-alue on progresiivisuuden ilmaiseminen kieliopillistuneiden perifraasien avulla. Luon myös diakronisen katsauksen asepktologian ja temporaalisuhteiden esittämisen malleihin. Analyysiosuudessa paneudun edellämainittujen kieliopillisten kategorioiden esiintymiseen koehenkilöiden puhunnoksissa ja pyrin havainnoimaan niissä ilmeneviä tendenssejä ja keskinäisiä vaihteluja myös koeryhmien sisällä.

Tutkimuksestani ilmenee, että suomalaisten ja ranskalaisten välillä on nähtävissä eroja sekä narratiivien että kontekstittomien puhunnosten osalta. Narratiiveissa ranskalaiset koehenkilöt noudattavat projektin puitteissa jo aikaisemmin dokumentoitua tulkinnalliseen viitekehykseen nojautuvaa mallia, kun taas suomalaisten koehenkilöiden perspektiivinvalinnassa näkyy saksankielisten puhunnoksille tyypillinen anaforinen ja holistinen rakenne. Ranskalaisten koehenkilöiden narratiivit ovat sana- ja lausemäärältään huomattavasti pidempiä, tosin ranskalaisten koehenkilöiden välillä on havaittavissa myös huomattavaa ryhmän sisäistä vaihtelua.

Kontekstittomien video-otosten kommenteissa selkein ero näkyy puhunnoksen rakenteessa: suomalaisten koehenkilöiden puhunnoksissa esiintyy huomattavasti enemmän esitteleviä rakenteita; ranskalaiset koehenkilöt käyttävät suoraa sanajärjestystä, joka vastaa tarkemmin esitettyyn kysymyksenasetteluun. Ranskalaiset koehenkilöt kielentävät lisäksi kontekstittomille tapahtumille huomattavasti enemmän päätepisteitä.

Asiasanat:conceptualisation, mise en perspective, aspect, progressif, temps, marqueurs représentatifs, point final