Terveydenhoitajien kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta - mielialalomakkeen käyttö masennuksen tunnistamisen välineenä
MUSTONEN, TIINA-KATRIINA (2009)
2009
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19946
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19946
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusterveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää masentuneiden äitien tunnistamista ja hoitoa äitiys- ja lastenneuvolassa.
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin perusterveydenhuollon äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajilta esseekirjoituksilla ( N= 11) sekä täydentävillä teemahaastatteluilla (N=4) , jotka sisälsivät kolme teemaa. Analysointimenetelmänä sovellettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Terveydenhoitajat tunnistivat äitien masennuksen mielialan ja olemuksen muutoksista, väsymyksestä ja univaikeuksista sekä lapsen ja äidin välisestä vuorovaikutuksesta ja siinä ilmenevistä häiriöistä. Masennuksen tunnistamiseen vaikutti myös terveydenhoitajan omat vuorovaikutus- ja havainnointitaidot. Masentuneiden äitien kohtaaminen edellytti suunnitelmallisia tapaamisia, äidin ja perheen tukemista sekä terveydenhoitajan ammatillista osaamista ja monipuolista yhteistyötä. Terveydenhoitajat käyttivät EPDS-mielialalomaketta säännöllisesti neuvolan ohjeiden mukaan, sekä lisäksi oman arvioin perusteella raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan mielialalomaketta voi käyttää keskustelun apuvälineenä masennuksen arvioinnissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamissa ja hoidon kehittämisessä äitiys- ja lastenneuvolassa, terveydenhoitajien koulutuksessa sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelussa.
Avainsanat: synnytyksen jälkeinen masennus, EPDS-mielialalomake, perhekeskeisyys
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin perusterveydenhuollon äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajilta esseekirjoituksilla ( N= 11) sekä täydentävillä teemahaastatteluilla (N=4) , jotka sisälsivät kolme teemaa. Analysointimenetelmänä sovellettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Terveydenhoitajat tunnistivat äitien masennuksen mielialan ja olemuksen muutoksista, väsymyksestä ja univaikeuksista sekä lapsen ja äidin välisestä vuorovaikutuksesta ja siinä ilmenevistä häiriöistä. Masennuksen tunnistamiseen vaikutti myös terveydenhoitajan omat vuorovaikutus- ja havainnointitaidot. Masentuneiden äitien kohtaaminen edellytti suunnitelmallisia tapaamisia, äidin ja perheen tukemista sekä terveydenhoitajan ammatillista osaamista ja monipuolista yhteistyötä. Terveydenhoitajat käyttivät EPDS-mielialalomaketta säännöllisesti neuvolan ohjeiden mukaan, sekä lisäksi oman arvioin perusteella raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan mielialalomaketta voi käyttää keskustelun apuvälineenä masennuksen arvioinnissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamissa ja hoidon kehittämisessä äitiys- ja lastenneuvolassa, terveydenhoitajien koulutuksessa sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelussa.
Avainsanat: synnytyksen jälkeinen masennus, EPDS-mielialalomake, perhekeskeisyys