"Jokainen kuolee aikanaan" : peruskoululaisten käsityksiä kuolemasta

Abstract

Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla lasten ja nuorten ajatuksia kuolemasta. Pääongelmana oli selvittää, millainen kuolemakäsitys ensimmäisen, kolmannen, kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilailla on ja miten kuolemakäsitys muuttuu iän myötä. Pääongelmiin haimme vastausta seuraavien alaongelmien avulla:1. Miksi ihminen peruskoululaisten mielestä kuolee?2. Mitä ihmiselle peruskoululaisten mielestä tapahtuu kuoleman jälkeen?3. Onko poikien ja tyttöjen käsityksissä eroja?4. Miten peruskoululaiset hallitsevat kuolemaan liittyviä alakäsitteitä?5. Uskovatko peruskoululaiset korkeamman voiman vaikuttavan ihmisen kuolemassa?Tutkimus suoritettiin kaksivaiheisena. Ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 1., 3., 6. ja 9. luokan oppilaita (N=91). Ensimmäisen luokan oppilaat haastateltiin ja muut osallistuivat tutkimukseeen kirjoittamalla vapaamuotoisen aineen. Kirjoitelman otsikko oli "Mitä ajattelen kuolemasta?". Toisessa vaiheessa valitsimme kultakin luokka-asteelta viisi oppilasta teemahaastatteluun. Haastattelulla pyrittiin saamaan yksityiskohtaisempaa tietoa haastateltavien kuolemakäsityksistä. Tutkimuksemme taustalla on hermeneuttis-fenomenografinen tutkimusote. Tutkimuksen analyysivaiheessa käytettiin aineistona sekä kirjoitelmia/haastatteluja että teemahaastatteluja. Tuloksia esiteltäessä on käytetty suoria lainauksia sekä kirjoitelmista että haastatteluista.Tutkimuksessa esitellään löytämiämme, kullekin luokka-asteelle tyypillisiä piirteitä unohtamatta yksilöllisiäkään piirteitä. Tutkimus osoitti, että lapset ajattelevat kuolemaa. Varsinkin nuoremmat oppilaat saavat vaikutteita käsityksiinsä ympäristöstään ja erilaisilta auktoriteeteilta. Iän karttuessa yksilön oma henkilökohtainen maailmankuva alkaa rakentua. Kuolemanjälkeisten tapahtumien kuvaamisessa oli havaittavissa suuntaus konkreetista kohti abstraktimpaa suuntaa. Tosin kuoleman syiksi eivät yhdeksännen luokan oppilaatkaan maininneet abstrakteja syitä.Tutkimuksen eräs johtopäätös on se seikka, että aikuisten - myös opettajien - tulisi olla yhä enemmän tietoisia lasten ja nuorten uskonnollisen ajattelun ja sitä kautta myös kuolemakäsityksen muotoutumisesta. Tiedostamalla voitaisiin enemmän tukea yksilön maailmankuvan kehittymistä.Asiasanat: kuolema - käsitykset - lapset, uskonnolliset kokemukset - lapset