Sodankäynnin vallankumous ja kansallisten asevoimien muutokset: Iso-Britannian sotilaallisen doktriinin kehitys kylmän sodan jälkeisenä aikana.

Abstract

Alla oleva tutkielma pyrkii tuomaan esiin kuinka sota ja sodankäynti sekä käsitykset niistä ovat muuttuneet kylmän sodan jälkeisenä aikana sekä millaisia näiden muutosten vaikutukset ovat olleet Iso-Britannian sotilaalliselle doktriinille kyseisenä ajanjaksona. Tutkielman tarkoituksena on siis kuvata sotaan liittyvien kysymysten muutosta ja kehitystä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä yleisellä tasolla ja tämän jälkeen analysoida kuinka nämä kyseiset muutokset ja kehitykset ilmenevät Iso-Britannian asevoimien sekä sen taustalla olevan doktriinin kehityksessä 2000-luvulla.

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Carl von Clausewitzin Sodasta ja Mary Kaldorin kirjoittama Uudet ja vanhat sodat teokset, joiden pohjalta olen pyrkinyt rakentamaan perustan käydylle yleiselle keskustelulle sodan ja sodankäynnin muutoksesta. Kyseinen keskustelu on herättänyt laaja-alaisia mielipiteiden ja ajatusten vaihtoa, niin siviili- kuin sotilaspuolella. Kyseisen keskustelun pohjalta olen kyennyt rakentamaan, vahvistamaan ja paikoin laajentamaan tutkimukseni viitekehystä sekä muodostamaan kokonaisvaltaisemman käsityksen aiheesta. Kyseinen problematiikka liittyy keskeisesti kansainvälisen politiikan tieteenalaan, erityisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun sekä sotilaallis-poliittis-strategisiin kysymyksiin tämän alaisuudessa.

Tutkimus on suoritettu vertailemalla Iso-Britannian turvallisuus- ja puolustuspoliittisia asiakirjoja kahden eri ajanjakson välillä. Vertailemalla kylmän sodan päättymisen hetkellä tuotettuja asiakirjoja vuoden 2001 syyskuun 11. tapahtumien jälkeen tuotettuihin vastaaviin pyrin selvittämään edellä mainittuihin käsitteisiin liittyvien muutosten kehityskulkua sekä syitä näiden taustalla. Tämän jälkeen tarkoituksenani on tarkastella kyseistä kehityskulkua tai -kaarta muodostamani teoreettisen viitekehyksen valossa. Vertailevan menetelmän rakentaminen pohjautuu keskeisesti B. Guy Petersin teokseen Comparative Politics. Theory and Methods.

Keskeisinä tutkimustuloksina ovat nähtävillä kuinka matalan intensiteetin konfliktit, terrorismi sekä asymmetrisen sodankäynnin muodot yleensä nousevat keskeisiksi uhka- ja toimintamalleiksi kylmän sodan totaalisen sodan tilalle. Kyseinen siirtymä tapahtuu ensiksi teoreettisella käsitys- ja ajatustasolla ja lopulta käytännön taktisella ja rakenteellisella tasolla itse asevoimissa ja sen taustalla olevassa doktriinissa. Vaikka kyseiset muutokset ovatkin teoreettisen viitekehyksen mukaisia, ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna, on pääteltävissä, että useat asevoimiin liittyvät käytännön ratkaisut ja toimet ovat kuitenkin vielä teoreettista mallia jäljessä. Esimerkiksi sodankäynnin vallankumoukseen liittyvien teknologisten, strategisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten piirteiden kattava huomioiminen ja ymmärtäminen ja lopulta sovittaminen käytäntöön on vielä selkeästi puutteellista.

Asiasanat:kansainvälinen politiikka, turvallisuuspolitiikka, sota, sodankäynti, strategia, asevoimat, doktriini, Iso-Britannia